Ero sivun ”Vuoristo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
määritelmäpyyntö |
yritys parantaa määritelmää + vuoristojen syntyä + lähteitä |
||
Rivi 2:
[[Tiedosto:Himalayas.jpg|thumb|[[Himalaja]] [[Kansainvälinen avaruusasema|Kansainväliseltä avaruusasemalta]] nähtynä. Kuvaussuunta on kohti etelää, etualalla on [[Tiibetin ylänkö]].]]
[[Tiedosto:World Distribution of Mid-Oceanic Ridges.gif|thumb|Valtamerten [[Keskiselänne|keskiselänteet]] ovat [[Mannerlaatta|mannerlaattojen]] rajoilla kohoavia merenalaisia vuoristoja.]]
'''Vuoristo''' on toisiinsä liittyvien [[vuori|vuorten]] tai [[vuorijono]]jen muodostama laaja ja korkeusvaihteluiltaan huomattava kallioperän kohoama-alue, joka erottuu ympäristöstään selvin rintein. Vuorijono on jonomainen vuoristo, jossa toisiinsa liittyvät vuoret muodostavat jonomaisen modostelman.<ref name=taika/><ref name=diss/> Vuoriston synonyymina voidaan pitää nykykielessä vuoriryhmää.<ref name=diss/><ref name=ktsk/> [[Maapallo]]lla vuoristoja on kaikilla [[manner|mantereilla]] ja [[valtameri|valtamerialueilla]]. Korkeimmat vuoristot ovat poimuvuoristoja.<ref name=eoppi/>
==Vuoristojen syntyminen==
[[Aasia]]ssa [[Himalaja|Himalajan vuoristossa]] sijaitsevat maailman korkeimmat vuoret. Maailman pisin vuoristo on [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] länsirannikolla sijaitseva [[Andit|Andien vuoristo]].▼
Keskeisimpien syntymekanismien mukaan vuoristot voidaan jakaa poimuvuoristoihin, lohkovuoristoihin ja vulkaanisiin vuoristoihin. Poimuvuoristot syntyvät kiinteän maankuoren kivikehän eli [[litosfääri]]n laattojen rajakohtien läheisyydessä. Litosfääri on jakautunut kahdeksaan isoon ja lukuisiin pienempiin [[litosfäärilaatta|litosfäärilaattoihin]]. Maankuoren poimuttumista tapahtuu laattojen työntyessä toisiaan kohti, jolloin laattojen reunoilla olevaa kiviainesta työntyy yleensä sekä ylös- että alaspäin, ja kerrostuva kiviaines näkyy maan pinnalla huomattavina poimuttuneina maankohoumina.<ref name=eoppi/> Esimerkiksi [[Skandit]], [[Uralvuoristo]] ja [[Alpit]] ovat poimuvuoristoja.
Lohkovuoristot syntyvät, kun litosfäärin kallioon syntyneet jännitykset purkautuvat niin sanottuina [[lohkoliikunnot|lohkoliikuntoina]], joiden yhteydessä kallioperä repeää ja suuria kallion lohkoja siirtyy ylös- ja alaspäin.<ref name=endo/> Ylöspäin siirtyineitä lohkoja kutsutaan myös [[Horsti|horsteiksi]]. Monet Keski-Euroopan matalat vuoristot ovat lohkovuoristoja, esimerkiksi Saksan [[Schwartzwald]].
Vulkaaniset vuoristot ovat syntyneet laajan [[vulkanismi]]n eli tulivuoritoiminnan yhteydessä. [[Tulivuori]]a esiintyy litosfäärilaattojen saumakohdissa niin erkanemis- törmäys- kuin hankaysvyöhykkeillä, sekä lisäksi niin sanotuissa kuumissa kohdissa, joissa maan vaipan sula kiviaines on työntynyt lähelle maan pintaa.<ref name=etaluki/> Euroopassa vulkaanisperäisiä vuoristoja ovat muun muassa [[Unkari]]n [[Mátra]]-vuoristo ja [[Islanti|Islannin]] läpi kulkevan [[Atlantin keskiselänne|Atlantin keskiselänteen]] tuliperäinen vuorijono.
Vuoristojen huiput ja terävät piirteet tasoittuvat aikojen kuluessa eksogeenisten kulumisprosessien myötä. Esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] muinainen [[Svekokarelidit|Karelidien]] poimuvuoristo on aikojen kuluesssa kulunut ja tasoittunut.<ref name=geosana/><ref name=ouka/> Osa tuntureista ja [[Inarijärvi|Inarin allas]] ovat kuitenkin syntyneet myös lohkoliikuntojen tuloksena.<ref name=suma/>
==Maapallon nykyiset vuoristot==
▲[[Aasia]]ssa [[Himalaja|Himalajan vuoristossa]] sijaitsevat
[[Norja]] on [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] vuoristoisin maa. Norjan läpi pohjoisesta etelään ulottuu [[Skandit|Skandien vuoristo]], josta osa on [[Ruotsi]]n puolella. Skandien ja samalla Pohjoismaiden korkein huippu [[Galdhøpiggen]] ulottuu 2 469 metrin korkeuteen.
[[Suomi|Suomessa]] vuoristoa edustavat nykyään ainoastaan luoteisimmassa [[Lappi|Lapissa]] sijaitsevat [[tunturi]]t [[Halti]] ja [[Saana (tunturi)|Saana]].
==Suuria vuoristoja==
Rivi 30 ⟶ 40:
* [[Japanin Alpit]]
* [[Lohikäärmevuoret]]
==Lähteet==
{{viitteet|viitteet=
<ref name=ktsk>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vuoristo&SearchWord=vuoristo&dic=1 Kielitoimiston sanakirja]</ref>
<ref name=diss>[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/29030/dissLaine2007.pdf Laine,Päivi 2007. Suomi tiellä sivistyskieleksi – Suomenkielisen maantieteen sanaston kehittyminen ja kehittäminen 1800-luvulla. Väitöskirja] ISBN 978-951-29-3251-1</ref>
<ref name=eoppi>[http://e-oppi.onedux.fi/zine/10/article-277 Tolvanen, Simo & Veistola, Simo: TELLUS1 – Sininen planeetta. Luku 15. Litosfäärilaattojen liikkeet ja poimuvuoristojen synty.]</ref>
<ref name=taika>[http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/tietoaika4-01.pdf Enkama, Kai 2001. "Yli 8 km:n vuoria 14". Tilastokeskus, Tietoaika 4/2001, s. 5]</ref>
<ref name=endo>[http://sipura.pp.fi/Opetus/Ge1/Endogeenisetilmiot.pdf Sipura, Mika: Endogeeniset ilmiöt.]</ref>
<ref name=etaluki>[http://www02.oph.fi/etalukio/maantiede/kurssi3/vulkanismi.html Vulkanismi. Opetushallitus – etälukio]</ref>
<ref name=geosana>[http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/SANASTO.pdf Geologian sanasto]</ref>
<ref name=ouka>[http://www.outa.fi/joomla3/index.php?option=com_content&view=article&id=666 Muotkatunturit – aidon retkeilyn ihannealue]</ref>
<ref name=suma>[http://www.mv.helsinki.fi/home/mekoskim/Suomi2_2010.pdf Suomen maantiede. Suomen kallioperä ja maaperä]</ref>
}}
{{Tynkä/Vuori}}
| |||