Ero sivun ”Georg Simmel” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 37 Wikidatan sivulle d:q76849 siirrettyä kielilinkkiä
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 16:
 
Simmel kirjoitti sekä sosiologisia ja filosofisia teoksia että [[essee|esseitä]]. Lisäksi osa Simmelin teksteistä käsitteli taidetta ja psykologiaa.
Simmel muistetaankin nykyään muun muassa suurkaupunkia, rahaa, muotia, tyyliä ja häpeää käsittelevistä tutkimuksistaan. Simmelin tutkimukset loivat pohjaa [[yhteiskuntajärjestelmä|yhteiskuntajärjestelmien]] ja [[sosiaalinen verkko|sosiaalisten verkkojen]] tutkimukselle. Simmelin tutkimustyötä pidetään yleensä mikrososiologisena eli yksittäisiä yhteiskunnallisia ilmiötä tutkivana, kun taas makrososiologinen tutkimus keskittyy laajojen yhteiskuntajärjestelmien rakenteiden tutkimukseen. NykäänNykyään Simmel luetaan usein [[humanistiset tieteet|humanististen tieteiden]] yhteiseksi klassikoksi<ref name="Pietikäinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/simmel.html | Tekijä=Pietikäinen, Anu | Nimeke=Georg Simmel: suurkaupunki ja modernin sosiaalisuuden muodot | Julkaisu=Sosiaalipsykologian peruskurssi | Julkaisija=Tampereen yliopisto}}</ref>.
 
== Elämä ==
Rivi 28:
Simmel tunnettiin hyvin Saksan akateemisissa piireissä. Tämän lisäksi hänen työtään seurattiin myös kansainvälisesti, etenkin Yhdysvalloissa. Simmelin tutkimuksilla olikin merkittävä rooli yhdysvaltalaisen sosiologian syntymiseen. Simmel kirjoittikin lukuisia artikkeleita (Die Großstädte und das Geistesleben, 1903) ja kirjoja (''Rahan filosofia'', {{K-de|Die Philosophie des Geldes}}, 1900, toinen laitos 1907).<ref name="Ritzer"/>
 
Vuonna 1901 Simmel sai viimein virallista tunnustusta, kun hänelle annettiin 43-vuotiaana nimike Berliinin yliopistosta. Kyseessä oli kuitenkin vain kunnianimike (''Ausserordentlicher Professor'') eikä Simmel näin ollen saanut täyttä akateemista asemaa<ref name="Coser"/>. Näin siitä huolimatta, että Simmel oli jo kuuluisa muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa<ref name="Coser"/>. Hän yrittikin hakea useampia akateemisia virkoja, mutta nimekkäiden tukijoidensa avusta huolimatta hän ei onnistunut tässä (muun muassa [[Max Weber]] auttoi Simmeliä.<ref name="Ritzer"/> Ristiriitaisesti Simmel oli jo ehtinyt julkaista kuusi kirjaa ja 70 artikkelia, jotka oli käännetty muun muassa puolaksi, ranskaksi, englanniksi ja venäjäksi<ref name="Coser"/>.
 
Yksi syy Simmelin hankalalle tilanteelle oli Saksassa leviävä antisemitistinen ajattelu. Toisaalta Simmelin työskentelytyyli oli varmasti myös yksi syy. Hän julkaisi suuren osan artikkeleistaan sanomalehdissä tai aikakauslehdissä. Simmel ei siis kirjoittanut artikkeleitaan pelkästään vain akateemisesti koulutetuille sosiologeille vaan pääasiassa laajemmalle yleisölle.<ref name="Ritzer"/>
Rivi 48:
Järkiperäistymisestä aiheutuu kuitenkin armoton asiallisuus suhteessa muihin ihmisiin ja asioihin. Suurkaupunkilaiset suhtautuvat järkiperäisen laskelmoivasti ja varautuneesti toisiinsa. Tämä on eräänlainen suojautumiskeino.<ref>Simmel 2010, s. 30-32.</ref> Simmelin teorian mukaan näet suurkaupunkilainen ei voi reagoida kaikkiin ihmisiin kuten pikkukaupunkilainen. Tämä johtaisi suurkaupunkilaisen sisimmmän atomisoitumiseen<ref>Simmel 2010, s. 34-35.</ref>. Kun yksilö ärsytetään äärimmäiseen psyykkiseen suoritukseen ärsykkeiden määrällä, johtaa se myös kyllääntymiseen. Suurkaupunkilaisista tulee siis kykenemättömiä reagoimaan kaikkiin ärsykkeisiin niiden vaatimalla tavalla. Kyllääntyminen tarkoittaa myös sitä, että asioiden eroja ei enää havaita. Kaikki nähdään tasapaksuna ja samanarvoisena<ref>Simmel 2010, s. 33.</ref>.
 
Suurkaupungille on ominaista myös täsmällisyys. Esimerkkeinä täsmällisyydestä Simmel käyttää kellojen yleistymistä ja ylisubjektiivista aikataulua, mutta myös tarkasti laskettavissa olevaa rahaa. Täsmällisyyden Simmel näkee olevan paitsi suurkaupungin olosuhteiden syy myös niiden seuraus.<ref>Simmel 2010, s. 31-32.</ref>
 
Simmel kiinnittää myös huomiota yksikön kasvaneeseen henkiseen liikkumatilaan suurkaupungissa. Hän pitää yleisenä sääntönä sitä, että mitä suurempi ja löyhempi yhteisö sitä enemmän yksilöllä on liikkumatilaa. Pienissä yhteisöissä ryhmä on sisäisesti kiinteä ja tällöin yksittäisellä jäsenellä on vain suppea liikkumatila. Suurkaupungissa taas sisäinen yhteisyys on löystynyt, jolloin yksilöllä on suuremmat mahdollisuudet päättää omista asioistaan (mm. elämäntapa ja mielipiteet). Suurkaupungit ovatkin yksilöllisyyden tyyssijoja, jotka ovat vapaita pikkukaupunkien ennakkoluuloisista asenteista. Simmel pitää suurkaupunkien vapauden kääntöpuolena kuitenkin yksinäisyyttä. Suurkaupungeissa yksilön on hankala saada esiin omaa persoonaansa. Suurkaupungit suosimat persoonattomat sisällöt uhkaavat hukuttaa yksilön persoonallisuuden.<ref>Simmel 2010, s. 37-39.</ref>
Rivi 123:
== Lähteet ==
 
* Simmel, Georg (2005) Suurkaupunki ja moderni elämä. Kirjoituksia vuosilta 1895-19171895–1917. Suomentanut Tiina Huuhtanen. Valikoinut ja esipuheen kirjoittanut Arto Noro. Gaudeamus, Helsinki.
* Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6