Ero sivun ”Laila Kinnunen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) p →Ura |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p →Ura |
||
Rivi 26:
Laila Kinnunen vietti lapsuutensa [[sotalapsi|sotalapsena]] Ruotsissa ja palasi Suomeen kymmenvuotiaana. Hän voitti Iskelmälaulun SM-kilpailut Helsingissä vuonna [[1955]], ja pääsi solistiksi [[Lasse Pihlajamaa]]n orkesteriin vuonna [[1956]]. Myöhemmin Kinnunen lauloi myös muun muassa [[Olli Häme]]en ja Erkki Melakosken orkestereissa. Ensimmäinen levytys "Lazzarella" vuodelta [[1957]] oli heti menestys. Muita 1950-luvun menestyslevytyksiä olivat muun muassa "Illalla, illalla", "Kellä kulta, sillä onni", "Kuume", "Marina", "Jazzbasilli" ja "Pieni kukkanen".
Vuonna [[1961]] Kinnunen oli Suomen ensimmäinen edustaja [[Euroviisut|Eurovision]] laulukilpailuissa. [[Cannes]]issa pidetyssä kilpailussa "Valoa ikkunassa" saavutti jaetun kymmenennen sijan. Tämän jälkeen Kinnunen esiintyi Suomen lisäksi ympäri Eurooppaa muun muassa [[Ruotsi]]ssa, [[Länsi-Saksa]]ssa, ja [[Alankomaat|Hollannissa]]. Kinnunen oli mukana myös euroviisukarsinnoissa vuonna [[Suomen euroviisukarsinta 1962|1962]] kappaleella "Lumineito", vuonna [[Suomen euroviisukarsinta 1966|1966]] kappaleella "Muistojen bulevardi", vuonna [[Suomen euroviisukarsinta 1967|1967]] kappaleilla "Unohdusta ei ole" ja "Revontuli" sekä vuonna [[Suomen euroviisukarsinta 1969|1969]] kappaleella "Potkis".
1960-luvulla Laila Kinnunen kypsyi moniin eri tyylisiin ja vaativiin tulkintoihin. Levytyksiin kuului muun muassa [[bossanova]]a, [[jazz]]ia, [[kansanlaulu]]ja ja [[musikaali]]sävelmiä. Tunnetuimpia näistä olivat "Soittajapoika", "Mandshurian kummut", "Tiet", "Yön äänet", "Epävireiset sydämet (Desafinado), "Yhden nuotin samba", "Ipaneman tyttö", "Kun" ja "En vastaa jos soitat". Myös suomalaista iskelmää syntyi, kuten "Vesivehmaan jenkka", "Katarinan kamarissa", "Pieni sydän" ja "Sä muistatko metsätien". Laila Kinnunen levytti myös sisarensa [[Ritva Kinnunen|Ritva Kinnusen]] kanssa muutaman kappaleen, joista tunnetuimmat ovat vuonna [[1962]] levytetyt "Pojat" ja "Lauantai".
| |||