Ero sivun ”Pohjois-Ossetia-Alania” versioiden välillä

156 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
→‎Historia: + kuvalle selitysteksti + lähteetön osio - Beslanin koulukaappauksen tekijät (monia kansallisuuksia, ei yhtä)
p
(→‎Historia: + kuvalle selitysteksti + lähteetön osio - Beslanin koulukaappauksen tekijät (monia kansallisuuksia, ei yhtä))
 
== Historia ==
{{lähteetön}}
[[Image: Alania 10 12.png|thumb|left]]
[[Kuva:Alania 10 12.png|thumb|left|230px|Alanian alue 900–1100 -luvulla (vaalean sinisellä). Mustalla on rajattu Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan nykyalue Venäjällä ja kiistanalainen Etelä-Ossetia Georgiassa.]]
Pohjois-Ossetian asukkaiden esi-isät olivat [[alaanit|alaaneja]], indoeurooppalaista kieltä puhuvia sotaisia paimentolaisia, jotka asettuivat Kaukasiaan 600-luvulla. 800-luvulle mennessä [[Bysantin valtakunta|bysanttilaiset]] lähetyssaarnaajat olivat käännyttäneet alaanien kuningaskunnan kristinuskoon. Länsi-Alaniaan perustettiin arkkihiippakunta Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen. Alania vaurastui [[silkkitie]]n kaupan ansiosta.
 
Pohjois-Ossetiasta tuli ensimmäinen Venäjän SFNT:n osa, joka julistautui suvereeniksi (20. kesäkuuta 1990). Tästä huolimatta se on edelleen osa [[Venäjän federaatio]]ta. Osa osseeteista asui Etelä-Ossetiassa, joka oli osa Gruusian sosialistista neuvostotasavaltaa. Gruusian itsenäistyttyä Georgiana 1991 se lakkautti Etelä-Ossetian autonomisen aseman, ja runsaasti osseetteja pakeni rajan yli Pohjois-Ossetiaan. Sadantuhannen osseettipakolaisen virta aiheutti ongelmia etenkin [[Esikaupunkipiiri (Vladikavkaz)|Vladikavkazin esikaupunkipiirin]] (''Prigorodnyi'') inguušiväestössä.
 
Stalin oli siirtänyt osan Prigorodnyista Ingušiasta Pohjois-Ossetiaan 1944, karkottaessaan inguušit Keski-Aasiaan. Vaikka väki sai myöhemmin palata kotiinsa, alue jäi edelleen kuulumaan Pohjois-Ossetiaan. Etelä-Ossetian pakolaisvirran aiheuttaman konfliktin aikana monet inguušit pakenivat [[Ingušia]]an, eikä riitaa tasavaltojen välillä ole vielä sovittu. Pohjois-Ossetia on saanut myös osansa autonomisten naapuritasavaltojenPohjois-Kaukasian kriiseistä, verisin tapahtuma oli syyskuun 2004 alussa tšetšeenien suorittaman [[Beslanin koulukaappaus]], jossa 335 siviiliä, monet lapsia saivat surmansa.
 
== Hallinnollinen jako ==