Ero sivun ”Afrodite” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link GA template (handled by wikidata)
Rivi 15:
Antiikin aikana Afroditen nimi yhdistettiin kreikan sanaan ''afrós'' ({{Polytoninen|ἀφρός}}) ’vaahto’, kuten Hesiodoksen kertomasta [[Etiologia|etiologisesta]] myytistä ilmenee.<ref>''Theogonia'' 175-202.</ref> Sekä Frisk<ref>Frisk, Hjalmar, ''Griechisches etymologisches Wörterbuch'', I (1960) 196-197. Winter: Heidelberg.</ref> että Chantraine<ref>Chantraine, Pierre, ''Dictionnaire étymologique de la langue grecque'', s. 147-148. Klincksieck: Paris, 1999.</ref> hylkäävät tämän [[kansanetymologia]]n, mutta eivät pysty tarjoamaan mitään olennaisesti parempaakaan, vaikka luettelevatkin koko joukon tuoreempia ehdotuksia, joista suurin osa pitäytyy kreikkalaisissa tai ainakin [[Indoeurooppalainen kantakieli|indoeurooppalaisissa]] puitteissa. Nimeä ei kuitenkaan voi pitää indoeurooppalaisena, koska sille ei ole vahvistettavissa minkäänlaisia [[Sukulaissana|sukulaissanoja]] eli kognaatteja siltä puolelta. Näin ollen yksi mahdollisuus olisi pitää sanaa esikreikkalaisena [[Substraatti (kielitiede)|substraattisanana]].
 
On ilmeistä, että Afroditen palvonta on tullut idästä [[Foinikialaiset|foinikialaisten]] välittämänä, mutta riitin alkuperä ei vielä välttämättä selitä nimen alkuperää. Historiateoksessaan [[Herodotos]] luo yhteyden [[Babylonia]]n Mylitta-jumalattaren, [[Assyria]]n [[Ištar]]in, foinikialaisten [[Astarte]]n ja kreikkalaisten Afroditen välille.<ref>Herodotos, ''Hist.'' 1.131.</ref> Aivan ilmeisesti on kyse kulttuurien kohtaamisen aikaansaamasta paikallisten kulttien [[Synkretismi|sekoittumisesta]] ja samankaltaistumisesta.<ref>Bonnet & Pirenne-Delforge (1999). Tämän kulttuurisen diffuusioprosessin jatke oli tietysti roomalaisten [[Venus (mytologia)|Venus]].</ref> Vanhimmat Afroditen kulttipaikat olivat [[Kíthira]]n saarella ja Kyproksessa. Kíthirassa oli ikivanha foinikialaisten perustama temppeli, ja kyproslaisten oman todistuksen mukaan heidän temppelitoimituksensa olivat peräisinperäi [[Askalon]]ista.<ref>Herodotos, ''Hist.'' 1.105; Tacitus, ''Hist.'' 2.2-3 (Pafoksen temppeli); [[Pausanias (maantieteilijä)|Pausanias]], ''Periegesis'' 3.23.1 (Kythera).</ref>
 
On vallinnut intuitiivinen käsitys, että nimen ''Afrodite'' (oikeastaan ''Aphrodite'') täytyy olla jonkinlainen muunnos tai väännös kanaanilais-foinikialaisesta ''Astarte''-nimestä, mutta sanat ovat sittenkin [[Äänne|äänteellisesti]] sen verran etäällä toisistaan, että olisi oletettava mielivaltaisia ja ainutkertaisia äänteenmuutoksia.<ref>West (2000: 135-136) antaa yhteenvedonomaisen (varottavan) esimerkin tällaisesta äänteenmuutosakrobatiasta.</ref> Martin West on kiinnittänyt huomiota siihen, että ''Afrodite'' (kreikkalainen lähtömuoto {{Polytoninen|Ἀφροδίτα}} {{IPA|[ap<sup>h</sup>rod'ita:]}}) on rakenteeltaan ilmeisen [[Seemiläiset kielet|seemiläinen]] sana: sanajuuri ''prd̲'', johon on liitetty pertinentiivinen (johonkin kuulumista ilmoittava) [[suffiksi]] ''-ī-'' ja feminiiniä osoittava ''-t''. Tätä ''prd̲''-juurta vastaa Westin mukaan heprean ''prz'', jonka johdos on esimerkiksi [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|''Genesiksen'']] 13:7 ''Prizzīm'' 'perissiläiset'.<ref>Septuagintan {{Polytoninen|Φερεζαῖοι}}.</ref> Westin mukaan ''Prizzīm'' on suhteutettavissa sanaan ''prāzót'' 'linnoittamaton kylä'. Näin ollen feminiininen 'kyläläinen' olisi ''prāzīt'', jonka Kyproksen kanaaniittinen eli foinikialainen vastine olisi kuulostanut *[aproði:t].<ref>West (2000:138).</ref> Westin mukaan siis olisi alkuaan ollut kyseessä Astarten paikallinen epiteetti, joka olisi kreikkalaisella puolella itsenäistynyt omaksi erisnimekseen: Ἀστάρτα Ἀφροδίτα ('kyläkaupungin Astarte') > Ἀφροδίτα ('Astarte').