Ero sivun ”Armo (kristinusko)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tämä artikkeli...
p wikilinkit
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kristinuskon armo-käsitettä. Artikkeli [[armahdus]] käsittelee armoa oikeustieteellisestä näkökulmasta. [[Armo (etunimi)|Armo]] on myös suomalainen miehen etunimi.}}
{{Kristinusko}}
'''Armo''' ([[latina]]ksi ''gratia'') on [[kristinusko]]n peruskäsitteitä. Se merkitsee anteeksiantamista tai muuta hyvyyttä. Kristinuskon mukaan [[Jumala (kristinusko)|Jumala]] antaa ihmiselle armon, joka tarkoittaa useinkin pahojen tekojen eli [[synti]]en antamista anteeksi ja sitä, että [[sielu]] pelastuu kuoltuaan [[kadotus|kadotukselta]] tai ikuiselta tuskalta. Kristillinen traditio tuntee monia Jumalan armon määritelmiä. Erilaiset määritelmät aiheuttavat helposti käsitteellisiä sekaannuksia ja teologisia väärinkäsityksiä. Armo määritellään kirkon piirissä usein Jumalan rakkaudeksi ja hyvyydeksi.
 
Eräs armon määritelmä on, että se on Jumalan ansaitsematon suosio, joka ei riipu sen saajasta mitenkään. [[Kirje roomalaisille|Roomalaiskirjeen]] mukaan armo ja teko ovat toisensa pois sulkevia asioita (suhteessa ihmisen [[Pelastus (uskonto)|pelastukseen]]).<ref>{{Raamatunpaikka|Room. 11:1-36}}</ref> [[Kirje efesolaisille|Efesolaiskirjeen]] mukaan ihminen pelastuu armosta, uskon kautta, ei tekojen kautta.<ref>{{Raamatunpaikka|Ef. 2:2-10}}</ref>
 
Armo ilmenee monella eri tavalla kristinuskossa. Jumalan rakkaus ja hyvyys näkyy yhteytenä ihmiskuntaan (interaktiivinen tai profeetallinen armo), syntien anteeksiantamisena (juridinen armo), [[Etiikka|eettisten]] ohjeiden opettamisena (pedagoginen armo), olemassaolon ja elämänkatsomuksen avartajana (eksistentialistinen armo) sekä kuoleman voittamisena (viktoriaaninen armo).
 
== Katso myös ==