Ero sivun ”Australian eläimistö” versioiden välillä

17 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
Link FA Wikidataan
p (Removing Link GA template (handled by wikidata))
p (Link FA Wikidataan)
 
== Nisäkkäät ==
Australian nisäkkäiden fossiilihistoria on rikas, samoin sen valikoima säilyneitä nisäkäslajeja, joista enemmistönä ovat pussieläimet. Fossiilitutkimuksista käy ilmi, että [[nokkaeläimet|nokkaeläimiä]] on elänyt Australiassa jo [[Varhaisliitukausi|varhaisliitukaudella]] 145–99 miljoonaa vuotta sitten,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Archer, M. et al. | Otsikko = First Mesozoic mammal from Australia-an early Cretaceous monotreme | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 1985 | Selite= 318:363–366 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki =}}</ref> ja että pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät ovat peräisin [[Eoseenikausi|eoseenikaudelta]] 56–34 miljoonan vuoden takaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Godthelp, H. et al. | Otsikko = Earliest known Australian Tertiary mammal fauna | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 1992 | Selite= 356:514–516 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vaikka pussieläimiä ja istukallisia nisäkkäitä oli Australiassa eoseenikaudella yhtä aikaa, vain pussieläimet ovat selvinneet hengissä nykypäivään. Istukalliset nisäkkäät ilmestyivät Australiaan uudestaan mioseenikaudella, kun Australia liikkui lähemmäs [[Indonesia]]a. Kaivauksissa on löydetty tältä ajalta peräisin olevia [[lepakot|lepakoiden]] ja [[rotat|rottien]] fossiileja. Pussieläimet kehittyivät täyttämään tiettyjä [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]], ja monissa tapauksissa ne ovat fyysisesti samankaltaisia kuin Euraasian ja Pohjois-Amerikan samoissa lokeroissa elävät istukalliset nisäkkäät. Ilmiötä kutsutaan [[Konvergentti evoluutio|konvergentiksi evoluutioksi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Townsend, C. R. et al. | Nimeke = Essentials of Ecology | Vuosi = 2002 | Kappale = The Ecology of Evolution |Selite = 2. p. | Julkaisija = Blackwell Publishers | Tunniste = ISBN 1-4051-0328-0 | www = http://www.blackwellpublishing.com/townsend/Chapters/EOEC02.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = }}</ref> Esimerkiksi [[pussihukka|pussihukalla]] on huomattavia samankaltaisuuksia [[koiraeläimet|koiraeläinten]], kuten [[susi|suden]], kanssa, ja [[pussiliito-oravat]] ja [[Liito-orava|liito-oravat]] ovat sopeutuneet samalla tavalla puissa liikkuvaan elämäntapaan.
 
=== Nokkaeläimet ===
[[Pussikiipijät]] (''Phalangeridae'') on puissa asuvista pussieläimistä koostuva heimo, ja siihen kuuluu kuusi alaheimoa ja 26 lajia. [[Sokeriorava]] ja [[norfolkinpussiliito-orava]] (''Petaurus norfolcensis'') ovat yleisiä liitäviä pussikiipijöitä, ja ne asuttavat itäisen Australian eukalyptusmetsiä. Suvun pienin laji on [[australiankääpiöpussiliitäjä]]. Liitävillä pussikiipijöillä on kalvo, joka yltää niiden eturaajan viidennestä sormesta taaemman jalan ensimmäiseen varpaaseen. Kalvojen ollessa auki pussikiipijä voi liitää puusta toiseen.
 
Macropodiformes-alalahko jakautuu kolmeen heimon, joita tapaa [[Vuoristokasvillisuus|alppi-ilmastoa]] lukuun ottamatta kaikissa Australian ympäristöissä. Heimot ovat ''[[Hypsiprymnodontidae]]'', jonka ainoa jäsen on [[myskikenguru]], [[rottakengurut]] (''Potoroidae''), jossa on kymmenen lajia,<ref name="macropodiformes">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=11000172 | Nimeke = Macropodiformes | Tekijä = Wilson & Reeder | Selite = 3. p. | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell Univesity | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}} }}</ref> sekä ''[[Macropodidae]]'', johon kuuluu 40 lajia<ref name="macropodidae">{{Kirjaviite | Tekijä = I. D. Hume, P. J. Jarman, Marilyn B. Renfree & Peter D. Templer-Smith | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 29. Macropodida | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/29-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 }}</ref>. Rottakenguruihin kuuluvat [[kaniinikengurut]] (''Bettongia''), [[päästäiskengurut]] (''Potorous'') ja [[punarottakenguru]] (''Aepyprymnus rufescens''),<ref name="macropodiformes" /> jotka ovat pieniä lajeja, joiden jäsenet rakentavat pesän ja kantavat rakennusmateriaaleja hännällään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = J. H. Seebeck & R. W. Rose | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 20. Potoroidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/30-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 }}</ref> Varsinaiset [[kengurut]] ja vallabit muodostavat ''Macropodidae''-heimon. Tämän heimon lajien koko vaihtelee suuresti. Suurin osa ''Macropodidae''-heimon jäsenistä liikkuu kahdella jalalla, energiaa säästävästi hyppimällä. Niillä on voimakas ja jäntevä [[häntä]] ja suuret takaraajat, joissa on pitkät, kapeat takajalat. Takajaloissa on tunnusomaisesti neljä varvasta ja lyhyissä etujaloissa viisi.<ref name="macropodidae" /> Myskikenguru on ''Macropodiformes''-alalahkon lajeista pienin, ja jopa kaksimetrisistä ja 95-kiloisista uroksista tunnettu [[punajättikenguru]] on suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animals.nationalgeographic.com/animals/mammals/red-kangaroo.html | Nimeke = Red Kangaroo Profile | Julkaisu = Animals.nationalgeographic.com | Julkaisija = National Geographic | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080802095542/http://www.epa.qld.gov.au/register/p00820bm.pdf | Nimeke = Musky rat-kangaroo | Tekijä = Wet Tropics Management Agency | Julkaisu = AninterpretiveAn interpretive news letter for the tourism industry | Ajankohta = 1997 | Julkaisupaikka = Queensland | Julkaisija = Environmental Protection Agency | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Istukkanisäkkäät ===
Australian kotoperäiset istukkanisäkkäät kuuluvat kahteen lahkoon: [[Lepakot|lepakoihin]] (''Chiroptera''), joita esiintyy kuusi heimoa, ja [[jyrsijät|jyrsijöiden]] lahkon ''[[Muridae]]''-heimoon, johon Australiassa kuuluvat hiiret ja rotat. Lepakot ja jyrsijät ovat verrattain uusia tulokkaita Australiassa. Lepakot saapuivat todennäköisesti Aasiasta, ja löydetyt lepakonfossiilit ovat vain 15 miljoonaa vuotta vanhoja.<ref name="rodentia">{{Verkkoviite| Osoite = http://www1.parks.tas.gov.au/factsheets/wildlife/NativeRodents.pdf| Nimeke = Wildlife: Native Rodents| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 2003| Julkaisupaikka = Tasmania| Julkaisija = Parks and Wildlife Service Tasmania| Viitattu = 1.8.2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Vaikka maailman lepakkolajeista 7&nbsp;% asuu Australiassa, vain kaksi lajia on maan kotoperäisiä sukuja. Jyrsijät saapuivat Australiaan ensimmäisen kerran 5–10 miljoonaa vuotta sitten ja levittäytyivät laajalle alueelle tuottaen joukon lajeja, joita kutsutaan yhdessä "vanhoiksi kotoperäisiksi" jyrsijöiksi<ref name="rodentia" />. Nämä muodostuvat 14:stä jäljellä olevasta suvusta. Rotta saapui [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] kautta Australiaan noin kaksi miljoonaa vuotta sitten ja kehittyi seitsemäksi [[rotat|rottalajiksi]] (''Rattus''), joita yhdessä kutsutaan "uusiksi kotoperäisiksi" jyrsijöiksi<ref name="rodentia" />.
 
Australiaan on saapunut ihmisten mukana useita istukallisia nisäkkäitä, jotka ovat sittemmin villiintyneet. Ensimmäisenä saapui [[dingo]], joka fossiilitodisteiden mukaan ilmestyi Australiaan noin 5&nbsp;000 vuotta sitten pohjoisesta saapuneiden ihmisten mukana.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä = Savolainen, P. et al.| Otsikko = A detailed picture of the origin of the Australian dingo, obtained from the study of mitochondrial DNA| Julkaisu = Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America| Ajankohta = 2004| Selite= 101:12387–12390| Tunniste= PMID 15299143| Kieli = {{en}}}}</ref> Kun eurooppalaiset ryhtyivät asuttamaan Australiaa, he vapauttivat tarkoituksellisesti useita lajeja, joita ovat [[kissa]], [[kettu]], [[kuusipeura]], [[saksanhirvi]], [[aksishirvi]], [[hevonen]], [[aasi]], [[sika]], [[vuohi]], [[vesipuhveli]] ja [[dromedaari]]. Vain kolme Australian ei-alkuperäisistä istukallisista nisäkkäistä ei levinnyt luontoon tarkoituksellisesti. Ne ovat [[kotihiiri]], [[mustarotta]] ja [[isorotta]].
 
[[Tiedosto:Dugong.jpg|thumb|250px|[[Dugongi]] on uhanalainen meressä elävä nisäkäs.]]
[[Tiedosto:CorroboreeFrog.jpg|thumb|250px|[[Corroboreenkonna]] (''Pseudophryne corroboree'') on uhanalainen sammakkolaji.]]
 
Australiassa elää neljä kotoperäistä australialaista sammakkoheimoa ja yksi tuotu [[konnat|konna]].<ref name="foa2a1">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Tyler, Margaret Davies & Graeme F. Watson | Nimeke = Fauna of Australia 2A | Kappale = 1. General description and definition of the Class Amphibia | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/01-fauna-2a-amphibia-general.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Vuosi = 1993 | Viitattu = 17.7.2008 }}</ref> [[Agakonna]] tuotiin Australiaan 1935 tarkoituksena hillitä [[sokeriruoko]]viljelmiä haittaavia tuholaisia. Yritys ei onnistunut, mutta agakonnasta itsestään on tämän jälkeen tullut tuholainen, jota esiintyy kaikkialla Pohjois-Australiassa. Agakonna kilpailee muiden hyönteissyöjien kanssa ravinnosta ja tuottaa myrkkyä, joka on vaarallinen sekä paikalliselle eläimistölle että ihmiselle.<ref name="foa2a11">{{Kirjaviite | Tekijä = Simon Easteal | Nimeke = Fauna of Australia 2A | Kappale = 11. Family Bufonidae | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/11-fauna-2a-amphibia-bufonidae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Vuosi = 1993 | Viitattu = 17.7.2008 }}</ref> ''[[Myobatrachidae]]'' on Australian suurin sammakkoheimo, josta Australiassa esiintyy noin 112 lajia, jotka kuuluvat lähteestä riippuen 17–22 sukuun. Yksi heimon huomattavista jäsenistä on värikäs ja uhanalainen [[corroboreenkonna]] (''Pseudophryne corroboree'').<ref name="foa2a7">{{Kirjaviite | Tekijä = Murray J. Littlejohn, J. Dale Roberts, Graeme F. Watson & Margaret Davies | Nimeke = Fauna of Australia 2A | Kappale = 7. Family Myobatrachidae | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/07-fauna-2a-amphibia-myobatrachidae.pdf | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Vuosi = 1993 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.7.2008 }}</ref>
 
[[Lehtisammakot|Lehtisammakoiden]] (''Hylidae'') heimon puissa elävät sammakot ovat yleisiä sateisemmilla alueilla pohjois- ja itärannikolla. Heimosta tavataan australialaisia sammakoita kolmesta suvusta yhteensä 73 lajia. [[Ahdassuusammakot|Ahdassuusammakoiden]] (''Microhylidae'') kahden suvun 19 lajin levinneisyys rajoittuu sademetsiin.<ref name="foa2a6">{{Kirjaviite | Tekijä = J. Dale Roberts & Graeme F. Watson | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 6. Biogeography and phylogeny of the Anura | Sivu = 2 | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/06-fauna-2a-amphibia-biogreography.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 }}</ref> Maailman hallitsevasta ryhmästä, [[Aitosammakot|aitosammakoiden]] (''Ranidae'') heimosta, tavataan Australiassa yksi laji, ''[[Hylarana daemeli]]'', jota esiintyy ainoastaan [[Queensland]]in sademetsissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Glen J. Ingram | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 10. Family Ranidae | Sivu = 3 | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/10-fauna-2a-amphibia-ranidae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kuten kaikkialla muuallakin, myös Australian sammakkokannassa on tapahtunut viime vuosina äkkijyrkkää katoamista. Lajien häviämiselle ei voida vielä antaa kunnollista selitystä, mutta siihen on ainakin osasyynä sammakkoeläinten kuolettava sairaus [[chytridiomycosis]].<ref name="chytridiomycosis">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/invasive/publications/c-disease/index.html | Nimeke = Factsheet: Chytridiomycosis (Amphibian chytrid fungus disease) | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = Environment.gov.au | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = Department of the Environment and Heritage | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
[[Tiedosto:Phyllopteryx taeniolatus1.jpg|thumb|250px|[[Merineulat|Merineuloihin]] kuuluva [[korulehvähevonen]] (''Phyllopteryx taeniolatus'') elää Australian eteläosien vesissä.]]
 
Australian vesissä elää yli 4&nbsp;400 kalalajia,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= M. McGrouther | Nimeke=Find a Fish | Ajankohta= 2006 | Osoite=http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/index.cfm | Julkaisu = Fishes - Australian Museum Fish Site | Julkaisija=Australian Museum | Luettu = 24.7.2008 | Kieli= {{en}}}}</ref> joista 90&nbsp;% on kotoperäisiä australialaisia lajeja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.abs.gov.au/Ausstats/abs@.nsf/Previousproducts/1301.0Feature%20Article202003?opendocument&tabname=Summary&prodno=1301.0&issue=2003&num=&view= | Nimeke = Fishing and the environment | Julkaisu = 1301.0 - Year Book Australia, 2003 | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian Bureau of Statistics | Viitattu = 25.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sisävesien vähyydestä johtuen vain 265 lajia on makean veden kaloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.faunanet.gov.au/wos/group.cfm?Group_ID=34 | Nimeke = Fish: Freshwater - Osteicthyes | Julkaisu = Wildlife of Sydney | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 25.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kaksi makean veden kalaryhmää, [[arapaimat]] ja [[australiankeuhkokala]], ovat muinaista alkuperää. Australiankeuhkokala on [[keuhkokalat|keuhkokaloista]] kaikkein alkukantaisin, ja se on kehittynyt jo ennen kuin Australia erkani [[Gondwana]]sta. Yksi pienimmistä sisävesikaloista, [[Länsi-Australia]]n lounaisosissa asuva [[salamanterikuore]] (''Lepidogalaxias salamandroides''), voi selviytyä kuivista kausista kaivautumalla mutaan. Muita mahdollisesti Gondwanalta peräisin olevia heimoja ovat [[kuorekalat|kuorekaloihin]] kuuluvat [[talkameltit]] ja [[meltit]]. Muista kuin muinaisista makean veden kaloista 70 prosentilla on yhteneväisyyksiä trooppisten [[Intian valtameri|Intian valtameren]] ja [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] makeaan veteen sopeutuneiden merikalojen kanssa.<ref name="fauna_of_australia">{{Kirjaviite | Tekijä=Williams, W. D. & Allen, G. R. | Nimike=Fauna of Australia: Origins and adaptations of the fauna of inland waters. | Selite=Volume 1A | Julkaisija=Australian Government Publishing Service | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=1987 }}</ref> Löydetyt fossiilit osoittavat kuitenkkinkuitenkin, että monet niistä, kuten [[nahkiaiset]], [[sillit]], [[korallimonnit]], [[sateenkaarikalat]] ja [[torkkujat]], ovat muinaista alkuperää. Alkuperäisiin makeanvedenkaloihin kuuluvat [[barramundi]], ''[[Maccullochella peelii]]''-etelänbassi ja [[kultabassi]]. [[Pohjoisterritorio]]ssa elää myös kaksi erittäin uhanalaista ''[[Glyphis]]''-sukuun kuuluvaa makeanveden [[tiikerihait|tiikerihailajia]].<ref>{{IUCN|41869|Glyphis sp. nov. A (Bizant River Shark)| 18.4.2009}}</ref><ref>{{IUCN|42712|Glyphis sp. nov. C|18.4.2009}}</ref>
 
Australiaan on tuotu muilta mantereilta useita sisävesikaloja, kuten [[taimen]], [[puronieriä]], [[kirjolohi]], [[lohi]], [[kuningaslohi]], [[ahven]], [[karppi]] ja [[moskiittokala]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Wager, R. & Jackson, P. | Nimike=The Action Plan for Australian Freshwater Fishes | www = http://www.deh.gov.au/biodiversity/threatened/action/fish/index.html | Julkaisija=Queensland Department of Primary Industries Fisheries Division | Vuosi=1993 | Tunniste= ISBN 0-642-16818-0 | Kieli = {{en}}}}</ref> Moskiittokala on erityisen aggressiivinen laji, ja sen tiedetään häiritsevän muita kaloja ja nyppivän niiden eviä. Laji on yhdistetty useiden pienten alkuperäislajien katoihin ja paikallisiin sukupuuttoihin. Taimenten saapuminen on vaikuttanut negatiivisesti jokien yläjuoksuilla eläviin alkuperäisiin kaloihin, kuten ''[[Galaxias]]''-suvun [[meltit|melttilajeihin]],<ref name="taimen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/fish/strutta.htm | Nimeke = Brown Trout ''Salmo trutta'' Linnaeus, 1758 | Julkaisu =Fishes: Australian Museum Fish Site | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> sekä muihin yläjuoksun eläimiin kuten uhanalaiseen ''[[Litoria spenceri]]''-sammakkolajiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/cgi-bin/sprat/public/publicspecies.pl?taxon_id=25959 | Nimeke = Litoria spenceri – Spotted Tree Frog | Julkaisupaikka = Canberra | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Karpilla on ollut tärkeä osa pienten alkuperäiskalalajien katoamiseen sekä Lounais-Australian [[Murray-Darling-jokialue|Murray-Darling jokialueen]] sameutumiseen.<ref name="karppi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dpi.nsw.gov.au/fisheries/pests-diseases/freshwater-pests/species/carp | Nimeke = Carp (Cyprinus carpio) | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Uuden Etelä-Walesin osavaltio: Department of Primary Industries | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Valtaosa Australian kalalajeista on merikaloja. Mielenkiintoisia ryhmiä ovat muun muassa [[mureenat]] ja [[oravakalat]], kuten myös [[merineulat]] ja [[merihevoset]], joiden koiraat hautovat kumppaninsa munia siihen tarkoitetussa pussissa. ''[[Epinephelinae]]''-alaheimon meriahvenia Australiassa asuu 80 lajia, näihin kuuluu [[jättimeriahven]], yksi maailman suurimmista [[luukalat|luukaloista]], joka voi kasvaa jopa 2,7 metriä pitkäksi ja 400-kiloiseksi. [[Piikkimakrillit|Piikkimakrillien]] heimossa on 50 hopeista parvikalaa, joita pyydetään kaupallisesti. [[Iso valliriutta|Isolla valliriutalla]] elää valtava määrä erilaisia pieni- ja keskikokoisia riuttakaloja, näitä ovat [[koralliahvenet]], [[perhokalat]], [[keisarikalat]], [[tokot]], [[kardinaaliahvenet]], [[huulikalat]], [[säppikalat]] ja [[välskärikalat]]. Riutalla elää myös useita myrkyllisiä kalalajeja kuten [[kivikala]], [[pallokalat]] ja [[siipisimppu]], joiden kaikkien myrkky voi tappaa ihmisen. Myrkyllisiä [[Keihäsrauskut|keihäsrauskulajeja]] on 11, joista suurin on [[isokeihäsrausku]]. [[Barrakudat]] kuuluvat riutan suurimpiin lajeihin. Suuria riuttakaloja ei kuitenkaan pidä syödä mahdollisen [[ciguatera]]-myrkytyksen vuoksi<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Antti Louhija | Nimeke=Ciguatera – Trooppinen kalamyrkytys, 400 vuotta historiaa ja nykyisyys | Osoite=http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo91925.pdf | Julkaisu=Terveysportti.fi | Luettu=12.4.2008 }}</ref>.
 
[[Hait]] asuttavat Australian rannikkovesiä ja rannikoiden vuorovesialueita. Australiassa elää arviolta 166 hailajia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/publications/series/paper2/biod_5.html#HDR37 | Nimeke = Australia's Biodiversity: an overview of selected significant components | Julkaisu = Biodiversity Series, Paper No. 2 | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> joihin sisältyy 30 [[tiikerihait|tiikerihailajia]] (''Carcharhinidae''), 32 [[kissahait]]a (''Scyliorhinidae''), kuusi [[partahait]]a ja 40{{lähde}} [[piikkihaikalat|piikkihaita]]. [[Sarvihaikalat|Sarvihaikaloista]] (''Heterodontiformes'') Australiassa elävät [[australiansarvihai]], [[töyhtösarvihai]] ja [[seeprasarvihai]].
 
Vuonna 2004 hai hyökkäsi provosoimatta ihmisen kimppuun 12 kertaa, joista kolme oli tappavia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=SAF Statistics for the Worldwide Locations with the Highest Shark Attack Activity Since 1990 | Ajankohta=2005 | Osoite=http://www.flmnh.ufl.edu/fish/sharks/statistics/statsw.htm | Julkaisija=Florida Museum of Natural History | Julkaisu=International Shark Attack File | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Vain kolme hailajia muodostaa merkittävän uhan ihmiselle: [[härkähai]], [[tiikerihai]] ja [[valkohai]]. Jotkin [[Queensland]]in ja [[Uusi Etelä-Wales|Uuden Etelä-Walesin]] suosituimmista rannoista on suojattu [[haiverkko|haiverkoilla]]. Menetelmä on vähentänyt sekä vaarallisten että harmittomien lajien määrää, kun hait takertuvat vahingossa verkkoihin. Toinen haiden määrää huomattavasti vähentänyt toiminta on ylikalastus, ja monet lajit ovat nykyään uhanalaisia. [[Mandurah]]issa [[Perth (Länsi-Australia)|Perthin]] lähellä sijaitsevalta rannalta löytyi vuonna 1988 [[kitahai]]. Lajista tiedetään hyvin vähän, mutta löytö viittaa siihen, että lajia esiintyy Australian rannikkovesissä.<ref name="suurisuu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/fish/megamouth.htm | Nimeke = Megamouth Shark: ''Megachasma pelagios Taylor'', Compagno & Struhsaker, 1983 | Tekijä = M. McGrouther | Julkaisu = Fishes - Australian Museum Fish Site | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
|-
|[[Sienieläimet]]
|1 416
|~3 500
|-
|[[Polttiaiseläimet]]
|1 270
|~1 760
|-
|[[Laakamadot]]
|1 506
|~10 800
|-
|[[Väkäkärsämadot]]
|57
|~160
|-
|[[Sukkulamadot]]
|2 060
|30 000
|-
|[[Nilviäiset]]
|9 336
|~12 250
|-
|[[Nivelmadot]]
|2 125
|~4 230
|-
|[[Käsnäjalkaiset]]
|56
|~56
|-
|[[Äyriäiset]]
|6 426
|~9 500
|-
|[[Hämähäkkieläimet]]
|5 666
|~27 960
|-
|[[Hyönteiset]]
|58 532
|~83 860
|-
|[[Piikkinahkaiset]]
|1 206
|~1 400
|-
|Muut selkärangattomat
|2 929
|~7 230
|-
|colspan="3"| <small>Muokattu lähteestä: Williams et al. 2001.<ref name = "Williams"/><small>
[[Nivelmadot|Nivelmatoihin]] kuuluvasta [[Harvasukasmadot|harvasukasmatojen]] alaluokasta Australiassa esiintyy monien vesissä ja maalla elävien [[madot|matoheimojen]] jäseniä. Niitä ovat [[änkyrimadot]] (''Enchytraeidae'') ja aidot kastemadot ''[[Acanthodrilidae]]'', ''[[Octochaetidae]]'' ja ''[[Megascolecidae]]''. Jälkimmäiseen kuuluu maailman suurin maamato ''[[Megascolides australis]]'', jota esiintyy ainoastaan [[Victoria (Australia)|Victorian]] [[Gippsland]]issa ja joka voi kasvaa jopa kolmemetriseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amonline.net.au/factsheets/earthworms.htm | Nimeke = Recognising Australian Earthworms | Julkaisu = Amonline.net.au | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/factsheets/recognising_earthworms.htm | Nimeke = Recognising Australian Earthworms | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Australiassa elää yli sata ''[[Parastacidae]]''-heimoon kuuluvaa makean veden rapulajia. Niihin kuuluu maailman pienin rapu ''[[Tenuibranchiurus glypticus]]'', joka täysikasvuisenakin on alle kolmen sentin pituinen, sekä maailman suurin rapu ''[[Astacopsis gouldi]]'', joka voi olla 76&nbsp;cm pitkä ja painaa 4,5 kiloa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.qm.qld.gov.au/inquiry/factsheets/leaflet0057.pdf | Nimeke = Freshwater Crayfish | Tekijä = John W. Short | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 9/2000 | Julkaisija = Queenslandin museo | Viitattu = 31.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> ''[[Cherax]]''-rapusukuun kuuluu [[vesiviljely]]ssä kasvatettujen lajien ''[[Cherax tenuimanus]]'' ja ''[[Cherax quadricarinatus]]'' lisäksi myös ''[[Cherax destructor]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/online-resources/fauna/afd/taxa/Cherax/complete | Nimeke = Cherax | Julkaisu = Australian Faunal Directory | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> ''[[Engaeus]]''-suvun ravut, jotka tunnetaan yleisesti maarapuina, ovat Australiassa myös yleisiä. Ne ovat vain osittain vesieläimiä ja viettävät suurimman osan elämästään kaivamissaan koloissa. Australiassa elää myös seitsemän ''[[Austrothelphusa]]''-suvun [[taskuravut|taskurapulajia]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/online-resources/fauna/afd/taxa/Austrothelphusa/complete | Nimeke = Genus Austrothelphusa Bott, 1969 | Julkaisu = Australian Faunal Directory | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Nämä taskuravut elävät kaivautuneina jokitörmiin, ja kolonsa suuaukon tukkimalla ne voivat säilyä hengissä usean vuoden [[kuivuuskausi|kuivuuskauden]] yli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://amonline.net.au/sand/news/freshwater_crabs.htm | Nimeke = Freshwater Crabs - Austrothelphusa (formerly Holthuisana) transversa | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vain Tasmaniassa esiintyvää primitiivistä [[Syncarida]]-ylälahkoon kuuluvaa makean veden ''[[Anaspididae]]''-äyriäisheimoa pidetään [[elävä fossiili|elävänä fossiilina]].
 
=== Merieläimet ===
Australian vesissä elää valtava kirjo selkärangattomia merieläimiä. Niistä suuri osa esiintyy [[Iso valliriutta|Ison valliriutan]] alueella. Tähän eläimistöön kuuluvat [[sienieläimet]], [[polttiaiseläimet]] ([[meduusat]], [[Korallieläimet|korallit]], [[merivuokot]]), [[piikkinahkaiset]] ([[merisiilit]], [[meritähdet]], [[käärmetähdet]], [[merimakkarat]]), [[lonkerojalkaiset]] ja [[nilviäiset]] ([[kotilo]]t, [[mustekalat]], [[simpukat]], [[nivelkotilot]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/invertebrates/marine_overview/chapt2mn.html | Nimeke = Chapter 2 – The Australian marine invertebrate fauna | Selite = A Report for Environment Australia | Julkaisu = Overview of the Conservation of Australian Marine Invertebrates | Ajankohta = 7/2002 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Myrkyllisiin selkärangattomiin kuuluvat [[australiankuutiomeduusa]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animals.nationalgeographic.com/animals/invertebrates/box-jellyfish.html | Nimeke = Box Jellyfish Profile | Julkaisija = National Geographic | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[sinirengastursas]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.qm.qld.gov.au/inquiry/factsheets/blue_ring_octopus_20080709.pdf | Nimeke = Factheet: Blue-ringed Octopus | Tekijä = Darryl Potter & John Short | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Queensland Museum | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> sekä kymmenen ''[[Conidae]]''-kotiloheimon lajia, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle hengityselinten toiminnan lamaantumisen tai kuoleman. ''[[Acanthaster planci]]'' -[[meritähdet|meritähti]] elää Valliriutalla yleensä harvassa, mutta toistaiseksi tuntemattomasta syystä populaatio voi joskus lisääntyä niin suureksi, että se ylittää riutan [[kantokyky|kantokyvyn]], ja korallia syödään nopeammin kuin se kykenee [[regeneraatio|uudistumaan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.reef.crc.org.au/publications/explore/feat45.html | Nimeke = Controlling Crown-of Thorns Starfish | Tekijä = Great Barrier Reef Marine Park Authority | Ajankohta = 4/1995 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CRC Reef Research Centre | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Muita ongelmallisia meriselkärangattomia ovat maahan tuodut tuholaiset, kuten [[vihersimpukka]] sekä ''[[Musculista senhousia]]'' ja ''[[Mytilopsis sallei]]'' -simpukat sekä ''[[Asterias amurensis]]'' -meritähti, jotka kaikki pyrkivät syrjäyttämään alkuperäisiä lajeja.<ref name = "baserc5" />
 
Meriäyriäisistä parhaiten tunnettuja ovat yleensä suurikokoiset [[kuoriäyriäiset]], joihin kuuluu myös valtaosa ihmisten ravintonaan käyttämistä äyriäisistä. Pohjois-Australian lämpimissä vesissä elää useita [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisryhmiä]], kuten [[taskuravut]], [[erakkoravut]], [[langustit]] ja ''[[Dendrobranchiata]]''-katkaravut. Kuoriäyriäisten ''[[Peracarida]]''-ylälahkoon kuuluvat [[katkat]] ja [[siirat]] puolestaan ovat paljon monimuotoisempia Etelä-Australian kylmissä vesissä. Huonommin tunnettuja äyriäisryhmiä ovat pienikokoisemmat [[airojalkaiset]], [[kilpipäiset]], [[kidusjalkaiset]], [[siimajalkaiset]], [[hankajalkaiset]] ja [[raakkuäyriäiset]].
 
Huomattavia äyriäislajeja ovat muun muassa maailman toiseksi suurin taskurapulaji ''[[Pseudocarcinus gigas]]'', joka elää syvissä vesissä ja voi painaa 13,5 kiloa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencedaily.com/releases/2003/11/031128082954.htm | Nimeke = First View Of Giant Crabs - At Home On The Slope | Julkaisu = sciencedaily.com | Ajankohta = 1.12.2003 | Julkaisija = ScienceDaily | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = }}</ref>, sekä australialaiset ''[[Palinuridae]]''-heimon [[langustit]], kuten ''[[Panulirus cygnus]]'', joilla, toisin kuin esimerkiksi [[hummerit|hummereilla]], ei ole saksia.
 
== Ihmisen vaikutus ==
[[Tiedosto:SpottedQuoll 2005 SeanMcClean.jpg|thumb|250px|[[Tiikeripussikissa]] on Australian alkuperäinen laji, jonka tila on vaarantunut ihmisen toimien ja [[kettu|ketun]] saapumisen vuoksi.]]
 
Australian eläimistöllä on ainakin 40&nbsp;000 vuoden ajan ollut suuri merkitys niitä ruoan ja nahkojen lähteenä käyttäneiden [[Australian alkuperäiskansat|Australian alkuperäiskansojen]] elämäntavassa. Hyödynnettyihin [[selkärankaiset|selkärankaisiin]] ovat kuuluneet kengurut, pussirotat, hylkeet, kalat ja [[lyhytpyrstöliitäjä]]. Ruokana käytettyjä selkärangattomia ovat yleisesti olleet hyönteiset kuten ''[[Agrotis infusa]]'', [[toukka|toukat]], joista käytetään yleisesti nimeä [[witchetty-toukat]], sekä nilviäiset. Alkuperäiskansojen tapa polttaa kasvillisuutta metsästyksen helpottamiseksi ja alueen kasvillisuuden ja eläinlajien vaihtamiseksi on aiheuttanut useiden tiettyyn ruokavalioon erikoistuneiden kasvinsyöjien, kuten [[Genyornis]]-sorsalinnun, sukupuuton.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Miller, G. H. | Otsikko = Ecosystem Collapse in Pleistocene Australia and a Human Role in Megafaunal Extinction | Julkaisu = Science | Ajankohta = 2005 | Selite= 309:287–290 | Tunniste= PMID 16002615 | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Alkuperäiskansojen harjoittaman metsästyksen ja maanmuokkauksen vaikutuksesta Australian suurempien eläinlajien sukupuuttoihin ei ole päästy yksimielisyyteen.<ref name = "Thompson">{{Kirjaviite | Tekijä=Thomson, J. M. et al. | Nimike=Fauna of Australia: Human Exploitation of and Introductions to the Australian Fauna. | Selite=Volume 1A | Julkaisija=Australian Government Publishing Service | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=1987| Kieli = {{en}}}}</ref>
Suuri osa Australian eläimistöstä on suojeltu lainsäädännöllä. Merkittävä poikkeus ovat kengurut, jotka lisääntyvät runsaasti, niin että niiden kantaa joudutaan säännöllisesti vähentämään<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.nsw.gov.au/wildlifemanagement/KangarooManagementProgram.htm | Nimeke = Kangaroo Management Program | Julkaisu = Environment.nsw.gov.au | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = Uusi Etelä-Wales | Julkaisija = NSW: Department of Environment and Climate Change | Viitattu = 30.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
 
Australian vuonna 1992 allekirjoittaman [[biodiversiteettisopimus|biodiversiteettisopimuksen]] asettamia velvollisuuksia täyttämään säädettiin [[Environment Protection and Biodiversity Conservation Act 1999]] (EPBC Act). Asetus suojelee kaikkia alkuperäisiä eläinlajeja ja määrittelee uhanalaisten lajien tunnistamisen ja suojelutoimet. Jokaisessa [[Australian osavaltiot ja territoriot|osavaltiossa ja territoriossa]] on uhanalaisista eläinlajeista omat lakimääräiset luettelot. EPBC Actin perusteella on määritelty joko vaarantuneeksi tai uhanalaiseksi 380 lajia, ja lisäksi on suojelun kohteena muita lajeja osavaltioiden ja territorioiden lainsäädännön perusteella.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=EPBC Act List of Threatened Fauna | Osoite=http://www.deh.gov.au/cgi-bin/sprat/public/publicthreatenedlist.pl?wanted=fauna | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Australian kaikki eläinlajit on listattu, ja se on keskeinen tekijä Australian eläimistön ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Liittovaltion hallitus perusti 1973 [[Australian Biological Resources Study]]n (ABRS), joka koordinoi eläimistön ja kasvillisuuden taksonomioiden, tunnistamisen, luokittelun ja levinneisyyden tutkimista. ABRS ylläpitää ilmaista verkkotietokantaa, jossa on luetteloituna suuri osa Australian eläimistä ja kasveista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs | Nimeke = Australian Biological Resources Study (ABRS) | Julkaisu = Environment.gov.au | Julkaisija = ABRS | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on [[kansainvälinen valaanpyyntikomissio|kansainvälisen valaanpyyntikomission]] (IWC) jäsen ja vastustaa voimakkaasti kaupallista valaanpyyntiä. Australian vesillä ovat kaikki [[Valaat|valaslajit]] (''Cetacea'') suojeltuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/coasts/species/cetaceans/international.html | Nimeke = International protection of whales | Julkaisu = Environment.gov.au | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts, Australia | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on myös allekirjoittanut [[CITES]] -sopimuksen ja rajoittaa kaikkien uhanalaisten lajien maastavientiä.<ref name="cites">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cites.org/eng/disc/parties/alphabet.shtml | Nimeke = List of Contracting Parties | Tekijä = CITES | Julkaisu = Cites.org | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Jokaiseen osavaltioon ja territorioon on perustettu [[Australian suojelualueet|suojelualueita]] suojelemaan ja säilyttämään maan ainutlaatuista ekosysteemiä. Näihin alueisiin kuuluu kansallispuistoja ja muita alueita, kuten myös 64 suota, jotka on rekisteröity [[Ramsarin sopimus|Ramsarin sopimukseen]] ja [[maailmanperintöluettelo]]on. Vuonna 2002 oli Australian kokonaispinta-alasta suojeltua aluetta 10,8&nbsp;% (774&nbsp;619,51&nbsp;km²).<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Summary of Terrestrial Protected Areas in Australia by Type | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.environment.gov.au/parks/nrs/science/capad/2002/index.html | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Merien monimuotoisuuden säilyttämiseksi on suojelualueita perustettu myös useille merialueille. Alueet kattoivat vuonna 2002 7&nbsp;% (646&nbsp;000&nbsp;km²) Australian aluevesistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=About the National Representative System of Marine Protected Areas (NRSMPA) | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.environment.gov.au/coasts/mpa/nrsmpa/index.html#status | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> [[Iso valliriutta|Isoa valliriuttaa]] ylläpitää osavaltio- ja territoriolainsäädännön alainen Grand Barrier Reef Marine Park Authority. Jotkin Australian kalavesistä ovat jo ylikalastettuja,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Newton, G and Boshier, J, eds. | Nimike=Coasts and Oceans Theme Report, Australia State of the Environment Report 2001 | Julkaisija= CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage, Canberra | www = http://www.deh.gov.au/soe/2001/coasts/pubs/coasts.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0-643-06749-3 | Kieli = {{en}}}}</ref> ja useille merieläinlajeille on määritelty kalastuskiintiöt.
[[Luokka:Australia|Eläimistö]]
[[Luokka:Eläinmaantiede]]
{{Link FA|he}}
{{Link FA|pt}}
14 767

muokkausta