Versio 6. tammikuuta 2015 kello 17.45 muokkaa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta Kansallisbiogr. ym. ← Vanhempi muutos		Versio 6. tammikuuta 2015 kello 18.38 muokkaa kumoa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta kielenhuoltaja, suku Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Terho Klaus Itkonen''' ([[21. lokakuuta]] [[1933]], [[Helsinki]] – [[29. maaliskuuta]] [[1998]] [[Nurmijärvi]]) oli [[Helsingin yliopiston suomen kielen professori]] ja [[suomen kieli\|suomen kielen]] tutkija.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Itkonen, Terho \| Nimeke=Aloja ja aiheita. Valikoima kolmen kymmenluvun tutkimuksia (1959–1979) \| Vuosi = 1993\| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura\| Tunniste = \| Viitattu = 9.7.2011 \| Kieli = }}</ref> Itkonen kuului suomalaiseen [[Itkonen\|Itkosten]] tiedesukuun. Hänen isänsä oli [[saamen kieli\|saamen kielen]] tutkija [[T. I. Itkonen]]. Laajassa tuotannossaan Itkonen on käsitellyt lukuisia suomen kielen historian ja kieliopillisen kuvauksen kysymyksiä. Hänen tutkijanotteelleen on ominaista teoreettinen kunnianhimo, joka suomen kielen näkökulmista pyrki esittämään yleiskielitieteellisesti merkityksellisiä ja kansainvälisesti kiinnostavia kielen ilmiöitä. Toisin kuin suurin osa sukupolvensa tutkijoista, Itkonen suhtautui jo varhain kriittisesti [[Generatiivinen kielitiede\|generatiivisen kielitieteen]] esittämiin [[Strukturalismi\|strukturalistisiin]] kielen rakenteen kuvauksiin. Hänen kielinäkemyksensä korosti kielijärjestelmän avoimuutta ja [[analogia]]n merkitystä kielellistä rakennetta muovaavana voimana. Hän harjoitti paljon kielitieteellisiä kenttätöitä ja perusteli esittämiään teoreettisia käsityksiä laajalla empiirisellä aineistolla. Rivi 7: Kielihistoriallisessa tuotannossaan Itkonen selvitteli erityisesti suomen suhdetta toisiin [[Itämerensuomalaiset kielet\|itämerensuomalaisiin kieliin]] ja saameen. Hänen artikkelissaan ''Välikatsaus suomen kielen juuriin'' (1983) esitettiin käsitys kolmeen murteeseen jakaantuneesta kantasuomesta, jota puhuttiin Suomenlahden ympäristössä. Tämä artikkeli kuului pitkään siteeratuimpiin suomenkielisiin humanistisiin tiedejulkaisuihin. Itkonen järjesti professorina laajan suomen murteiden ja paikannimistön kenttäkeruun (''Nimestäjän opas'', 1961) ja koulutti kokonaisen sukupolven suomen kielen tutkijoita. Hän oli myös ~~oikeakielisyyden~~uuttera ~~innokas~~[[suomen ~~puolustaja~~kielenhuolto\|kielenhuoltaja]], minkä osoittaa laajalevikkinen teos ''Kieliopas''.; ~~Kielenhuoltoa~~lisäksi ~~käsitteleviä~~hän ~~Itkosen~~kirjoitti aiheesta runsaasti muun muassa ''[[Helsingin Sanomat\|Helsingin Sanomiin]]'', ''[[Kielikello]]on'' ja ''[[Virittäjä]]än''. Kielenhuoltoaiheisia kirjoituksia on koottu teoksiin ''[[Selvää suomea]]'', ''Näillä näkymin'' ja ''Retkiä nykysuomeen''. Itkonen on nimetty [[Greifswaldin yliopisto]]n kunniatohtoriksi. Terho Itkosen puoliso oli fil. lis. Pirjo Ketonen vuodesta 1964. Heidän poikansa on [[Markus Itkonen]]. == Teoksia == Rivi 16 ⟶ 18: * {{Kirjaviite \| Nimeke=Kielenhuollon näkökulma \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Helsingin yliopisto. Suomen kielen laitos \| Vuosi=1979 \| Isbn=951-717-085-8}} Eripainos teoksesta {{Kirjaviite \| Tekijä=Kahila, Seppo (toim.) \| Nimeke=Elävää suomea: Yleisradion kieliopas \| Julkaisupaikka=Jyväskylä \| Julkaisija=Gummerus \| Vuosi=1979 \| Isbn=951-20-1747-4}} * ''Kieliopas'' (1982) * {{Kirjaviite \| Nimeke=[[Selvää suomea]] \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kirjayhtymä \| Vuosi=1985 \| Isbn=951-26-2717-5}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Kielen kärjeltä \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kirjayhtymä \| Vuosi=1987 \| Isbn=951-26-3160-1}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kirjayhtymä \| Vuosi=1990 \| Isbn=951-26-2796-5}}

Ero sivun ”Terho Itkonen” versioiden välillä