Ero sivun ”Maaltamuutto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Suomessa maaltamuuttoa on tapahtunut 1800-luvun loppupuolelta asti. Vuonna 1860 maa- ja metsätalouden parissa työskenteli yli 90&nbsp;% työvoimasta, vuonna 1900noin 75&nbsp;%, vuonna [[1960]] 35&nbsp;% ja vuonna 2000 alle 10%. Maaltamuutto oli Suomessa voimakkaimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla ja se suuntautui paitsi Etelä-Suomeen suurkaupunkien liepeille rakennettuihin [[lähiö]]ihin, myös [[Ruotsi]]in etenkin [[Tukholma]]n ja [[Göteborg]]in seuduille. Selvimmin maaltamuutto tuntui Itä- ja Pohjois-Suomessa, [[Pohjois-Savo]]n, [[Pohjois-Karjala]]n, [[Kainuu]]n ja [[Lappi|Lapin]] maakunnissa. Ruotsiin muuttajat lähtivät varsinkin Pohjois-Suomesta ja [[ruotsin kieli|ruotsinkielisiltä]] rannikkoseuduilta, kun taas etelän kasvukeskuksiin siirtyi keskimäärin muuta väestöä paremmin koulutettuja. Maaltamuuttoon liittyi kiinteästi raivaajasukupolven lasten, [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] tulo työikään juuri 1960-luvun jälkipuoliskolla.<ref name="vartiainen"/>
 
Voimakkaimman muuttoaallon seurauksena Suomi näytti jakaantuvan kahtia vauraaseen teollisuus-Suomeen ja sen raaka-ainereservinä toimivaan muuhun Suomeen. Tästä kahtiajaosta sai kasvuvoimansa uusi poliittinen ilmiö [[vennamolaisuus]]. "Talonpojan tappolinja" -käsitteen luoneen [[Veikko Vennamo]]n perustama ja johtama [[Suomen Maaseudun Puolue]]een suurvoittosai suurvoiton [[eduskuntavaalit 1970|vuoden 1970 eduskuntavaaleissa]], mikä herätti muutkin puolueet ajamaan maaseudun ja kehitysalueiden asiaa. Suomen eri osien väliset muuttovirrat tasaantuivat 1970-luvun puolivälissä, jolloin alkoi hyvinvointiyhteiskunnan voimakas rakennusvaihe. Ajanjakso 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle oli myös suvantovaihe maaltamuutossa. Maaseudun kirkonkylät, joita alettiin kutsua kuntakeskuksiksi, saivat entistä kaupunkimaisempia piirteitä moderneine julkisine rakennuksineen ja pankkeineen. Syrjäseuduilla muuttoliike jatkui, mutta yleensä se pysähtyi näihin lähikeskuksiin. Muuttoliikettä tapahtui jopa kaupungeista takaisin maaseudulle, kun kaupunkien pientalojen ja omistustonttien hinnat karkasivat usein tavallisten palkansaajien ulottumattomiin.<ref name="vartiainen"/>
 
Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin kiihtyi uudelleen 1990-luvulla silloisen lamakauden seurauksena, ja tämä muuttoliike on jatkunut 2000-luvun puolelle saakka. Viimeisimmässä muuttoaallossa muuttotappiosta ovat kärsineet Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi [[Satakunta]] ja [[Pohjanmaa]] sekä yksittäiset paikkakunnat, joilta teollisuutta on lakkautettu. Vastaavasti asukasluku on kasvanut voimakkaimmin [[Uusimaa|Uudellamaalla]], etenkin maakunnan keskiosassa ja pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa asukasluku on lisääntynyt lähinnä vain yliopistokaupungeissa ja niiden naapurikunnissa.