Ero sivun ”Lapinnoita” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Kalevalassa Lapin laulajat ja tietäjät ''"lauloivat Lapin runoja, Hiiden virttä vinguttivat''". Lapin noitien aseina olivat kalevalaisissa runoissa ja muissakin kertomuksissa [[noidannuoli|noidannuolet]]. Noidannuoli saattoi iskeä esimerkiksi metsäretkellä. Se ei näkynyt ulospäin, mutta aiheutti kovan kivun ( katso [[lumbago]]). Lapin noita saattoi myös kirota esimerkiksi karjan sairastumaan.
[[Lars Levi Laestadius]] oletti että lapinnoidat käyttivät tietyissä seremonioissa jotakin salaista narkoottisesti vaikuttaa ainetta ennen toimituksen alkua, parantaakseen elimistönsä suoritustasoa ja mielikuvitusvoiman nostamiseksi. Laestadius tiesi noitien myös paastoavan aina ennen maagisen seremonian aloittamista.
Saamelaiskulttuurin tutkijan [[T. I. Itkonen|T. I. Itkosen]] mukaan Inarin porolappalaisten perimätiedon mukaan lappalaisnoita söi seitsenpilkkuisia kärpässienniä.
Inarin porolappalaiset tiesivät myös ns. rumpuakoista (rum´b-āhkkuh). Nämä söivät kärpässieniä, ennen kuin ryhtyivät käyttämään noitarumpua. Rumpuakat olivat pahansuopia, lähettivät ”pahanpanoja” ihmisten kimppuun ja surmasivatkin näitä joko omasta aloitteestaan tai muiden pyynnöstä, pitäen 'taaloja' (paha haltijaolento) lähetteinään. Noita ei voinut kastaa rumpuakkaa eikä tämä häntä. Noita hoiti uskonnollisia menoja, rumpuakka syntisenä ei siihen kelvannut.<ref>Toivo Immanuel Itkonen, Suomen Lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa. WSOY. 1948. s. 344, 346-347</ref>
==Katso myös==
| |||