Ero sivun ”Aleksandra Fjodorovna (Alix)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p sivujen arvioinnit Wikidataan, asettelua
Rivi 2:
[[Kuva:LaEmperatrizAlejandra--fallofromanoffsh00londrich.jpg|thumb|250 px|Keisarinna Aleksandra Fjodorovna]]
[[Kuva:AOTMA formal 1913.jpg|thumb|250 px|Keisarinna tyttärineen]]
Keisarinna '''Aleksandra Fjodorovna''', syntyjään Hessen-Darmstadtin prinsessa '''Alix Victoria Helena Louise Beatrice''' (''Victoria Alix Helene Luise Beatrice Prinzessin von Hessen und bei Rhein'') ([[6. kesäkuuta]] [[1872]] [[Darmstadt]], [[Hessen]]- [[17. heinäkuuta]] [[1918]] [[Jekaterinburg]]) oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] viimeisen [[venäjän keisari|tsaari]]n [[Nikolai II]]:n puoliso.
 
==Perhe ja avioliitto==
Rivi 10:
Prinsessa Alixin äiti kuoli tytön ollessa vain kuuden vanha, ja Alix kasvoi kuningatar Viktorian hovissa.
 
Hän kihlautui Venäjän perintöruhtinaan [[Nikolai II]]:n kanssa huhtikuussa 1894. Tsaari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]]:n kuoltua Nikolaista tuli samana vuonna Venäjän keisari 25-vuotiaana marraskuussa. Aviopari vihittiin 26. marraskuuta 1894 [[Talvipalatsi]]ssa ja kruunattiin seuraavana vuonna.
 
He saivat viisi lasta:
*Suuriruhtinatar [[Olga Nikolajevna Romanova|Olga Nikolajevna]], s. 1895
*Suuriruhtinatar [[Tatjana Nikolajevna Romanova|Tatjana Nikolajevna]], s. 1897
*Suuriruhtinatar [[Maria Nikolajevna Romanova|Maria Nikolajevna]], s. 1899
*Suuriruhtinatar [[Anastasia Nikolajevna Romanova|Anastasia Nikolajevna]] s. 1901
*Suuriruhtinas [[Aleksei Nikolajevitš Romanov|Aleksei Nikolajevitš]] s. 1904
 
Aleksandra Fjodorovna oli perinyt isoäidiltään perinnöllisen verenvuototaudin ([[hemofilia]]) geenin, joka kuitenkin ilmenee vain puolella miesjälkeläisistä; tätä tautia sairasti kruununperijä Aleksei.
Rivi 29:
Tobolskissa he saivat aluksi elää suhteellisen normaalia elämää, mutta väliaikaisen hallituksen kaaduttua ja bolsevikkien tultua valtaan syksyllä 1917 otteet kovenivat. Ensin tsaari, hänen puolisonsa ja heidän tyttärensä Maria siirrettiin Ipatjevin taloon [[Jekaterinburg]]iin, [[Ural (vuoristo)|Uralille]]. Aleksei oli verenvuotokohtauksen jälkeen huonossa kunnossa, ja hänen kolme sisartaan ja osa palveluskunnasta jäivät edelleen hoitamaan häntä [[Tobolsk]]iin. Aleksein toivuttua myös heidät siirrettiin Jekaterinburgiin. Siellä tsaariperhe alistettiin vankien asemaan. Heidän huoneidensa ikkunat oli maalattu umpeen eivätkä he päässeet kirkkoon tai saaneet vastaanottaa vierailijoita.
 
Vähitellen vartijat kuitenkin muuttuivat myötämielisemmiksi vankejaan kohtaan, jolloin bolševikkihallinto päätti lähettää tilalle uudet vartijat. Nämä vartijat kuuluivat pahamaineiseen [[Tšeka]]an ja [[Moskova]]sta tulleen käskyn mukaan teloittivat koko tsaariperheen 17. heinäkuuta 1918 [[Ipatjevin talo]]n kellarissa. Väite, että Moskovasta olisi lähetetty tappokäsky Jekaterinburgiin on kuitenkin vailla mitään todisteita sillä mitään tappokäskysähkettä ei ole arkistoista koskaan löydetty. Edvard Radzinskillä on ollut pääsy kaikkein salaisimpiinkin arkistoihin, mutta hän ei kuitenkaan koskaan löytänyt kovasti hakemaansa sähkettä. Valtaosa teloittajista oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin tällaisiin venäläisille itselleen vastenmielisiin tehtäviin, mutta heidän johtajansa kapteeni [[Jakov Jurovski]] ja [[Komissaari (puna-armeija)|komissaari]] [[Pjotr Jermakov]] olivat venäläisiä.<ref> Robert K Massie: Nikolai ja Aleksandra</ref>
 
Keisarillisen perheen jäännökset, kahta lasta lukuun ottamatta, nostettiin haudastaan vuonna 1991. Ensimmäisenä tunnistettiin juuri keisarinna, jonka kallossa olivat odotetusti jäljellä [[platina]]iset hammaspaikat ja kaksi kokonaista platinahammasta. Kallosta tehty [[DNA-testi]] vahvisti asian; Aleksandra Fjodorovna oli [[kuningatar Viktoria]]n jälkeläinen suoraan alenevassa äidin puoleisessa linjassa, kuten on [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] nykyisen hallitsijan puoliso, [[Prinssi Philip|Edinburghin herttua]] [[prinssi Philip]], jonka verinäytettä kokeessa käytettiin vertailuun.
 
Ruumiit haudattiin juhlallisesti uudelleen [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin katedraali]]in Pietarin keskustassa vuonna 1998. Edustava joukko Euroopan kuninkaallisia osallistui hautajaisiin. Myös presidentti [[Boris Jeltsin]] osallistui hautajaisiin kommunistien paheksunnasta huolimatta. Aleksadran hautaamisen teki mahdolliseksi Jurovskin erehdys, sillä Jurovskin tarkoitus oli polttaa Aleksandra jäljettömiin. Jurovskin mukaan he polttivatkin vahingossa hovineidin. <ref> Jurovskin muistelmat </ref>
 
[[Karlovcin synodi]] [[kanonisointi|kanonisoi]] murhatut keisarillisen perheen jäsenet vuonna 1960. [[Venäjän ortodoksinen kirkko]] toteutti oman kanonisointinsa vuonna 2000.
 
==Viitteet==
{{Viitteet}}
{{Commons|Alexandra Fyodorovna of Hesse}}
 
==Aiheesta muualla==
{{Commons|Alexandra Fyodorovna of Hesse}}
* {{Kansallisbiografia|id = 3111|nimi = Aleksandra Feodorovna (1872–1918)|vapaa=|tekijä = Venla Sainio|ajankohta = 23.6.2000|viitattu = }}
 
Rivi 52:
[[Luokka:Vuonna 1872 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1918 kuolleet]]
 
{{Link FA|it}}