Ero sivun ”Juan Perón” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 40:
Perón aloitti käänteentekevät sosiaaliset uudistukset, kansallisti ulkomaiset yritykset ja aloitti laajat työllisyyshankkeet. Sodan jälkeen maahan tuli runsaasti pakolaisia mm. Saksasta.
 
Peron antoi turvapaikan monille Euroopasta paenneille saksalaisille sotarikollisille sekä esimerkiksi Kroatian fasistipuolueen Ustasan jäsenille ja Ranskan Vichyn hallituksen kannattajille. Peronin valtakaudella Argentiinaan muuttivat esimerkiksi Auschwitzin kuolemanenkelinä tunnettu natsitohtori [[Josef Mengele]], juutalaisten kuljetuksista keskitysleireihin vastannut [[Adolf Eichmann]], Kroatian sodan aikainen diktaattori [[Ante Pavelic]], [[Sobibórin tuhoamisleiri|Sobiborin keskitysleirin]] komendantti [[Franz Stangl]] ja Lyonin teurastaja SS-Haupsturmfuhrer [[Klaus Barbie]].{{lähde}} Peron on yhdistetty myös natsihallinnon sodanjälkeiseen rahanpesuun.<ref>[http://www.nytimes.com/2005/04/04/international/americas/04argent.html?pagewanted=1&ref=juandomingoperon Half-Century Later, a New Look at Argentine-Nazi Ties] NY Tmes 2005</ref>
 
Vuonna [[1949]] säädettiin uusi perustuslaki, joka vahvisti presidentin valtaa. Perónin tukijoiden hallitsema kongressi sääti lain, joka kielsi presidentin arvostelemisen. Vuonna 1951 Perón valittiin uudelleen presidentiksi suurella enemmistöllä. 1950-luvun alkuun mennessä sodan jälkeen kerätyt reservit alkoivat olla lopussa ja Perónin itsevaltainen tyyli herätti tyytymättömyyttä. Hän vastasi kiristämällä komentoa. Evita kuoli syöpään 1952, minkä jälkeen Perónin suosio alkoi hiipua.<ref name="BBC">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/1196005.stm Timeline Argentina] BBc news</ref>
 
Kesäkuussa [[1955]] laivasto yritti vallankaappausta, mutta uskolliseksi jäänyt armeija kukisti sen. Syyskuussa kaikki puolustushaarat nousivat kuitenkin yhdessä kapinaan ja kolmipäiväisissä taisteluissa kuoli tuhansia. Perón pakeni Paraguyan presidentti [[Alfredo Stroessner]]in avulla, joka lähetti laivan [[Río de la Plata]] joelle evakoimaan sotalaivalla Peronin [[Paraguay]]hin josta Peron asettui [[Panama]]an jossa hän tapasi tulevan kolmannen vaimonsa [[Isabel Martínez de Perón|María Estela Martínez]]in eli Isabelitan. Isabelita työskenteli tuolloin cabareetanssijana. 35 vuotta vanhempi Perón otti Isabelin mukaansa [[Franco]]n [[Espanja]]an vuonna [[1961]]. Peron eli [[Espanja]]ssa Francon avulla. Jyrkkä [[katolilaisuus|katolinen]] maa ei voinut hyväksyä Perónin asumista nuoren naisen kanssa, joten marraskuussa 1961 entinen presidentti meni naimisiin kolmannen kerran.
 
Maanpaosta Perón käytti valtaa luomiensa joukkoliikkeiden kautta. 11. maaliskuuta 1973 Argentiinassa järjestettiin ensimmäiset vaalit kymmeneen vuoteen. Perónia estettiin osallistumasta, mutta hänen tukijansa [[Héctor José Cámpora]] valittiin presidentiksi ja Perónin seuraajat saivat hallintaansa myös kongressin molemmat kamarit. Cámpora erosi heinäkuussa 1973, jolloin piti järjestää uudet vaalit. Asevoimat salli Perón palata maanpaosta ja hän asettui ehdolle varapresidenttinään vaimonsa. Perón-Perón-lista sai vaaleissa yli 60 % äänistä. Hänen vakautusyrityksensä epäonnistui ja viimeisiä vuosia leimasi poliittinen ja taloudellinen kaaos ja terrori.
Rivi 50:
Perón sairastui vakavasti ja kuoli 1. heinäkuuta 1974 oltuaan alle vuoden virassaan. Presidentinvirka jäi Isabelitan hoidettavaksi 29. kesäkuuta 1974, ja näin hänestä tuli yksi maailman ensimmäisistä naispresidenteistä. Kaksi vuotta myöhemmin Isabelitan virkakausi kuitenkin päättyi [[Jorge Videla]]n johtamaan sotilasvallankaappaukseen.<ref name="BBC"/>
 
VunnaVuonna 2006 Peronin jäännökset siirrettiin mausoleumiin Buenos Airesin ulkopuolelle.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/in_pictures/6061088.stm In pictures: Peron's reburial] BBC 2006</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}