Ero sivun ”Omistusoikeus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MakeF (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Omistusoikeuteen kuuluvat ''[[hallintaoikeus]]'' (eli ''käyttöoikeus'' tai ''nautintaoikeus''), ''luovutusoikeus'' ja ''omistajan suoja''. Omistus on siis oikeuskimppu, johon kuuluu monia eri oikeuksia. Omistusoikeus siirtyy lain mukaan ns. laillisilla saannoilla. Näistä yleisimpiä ovat kauppa, lahjoitus tai perintö. Immateriaalioikeus syntyy yleensä valtion lainsäädännön määräämällä tavalla, mutta voi periaatteessa syntyä myös sopimuksella. Omistamattoman materian voi monessa oikeusjärjestelmässä ottaa omaisuudekseen eli ''vallata'' (englanniksi homestead).
 
== Omaisuudensuoja ==
Omistusoikeus voi vaihtua myös kun rikoksentekoväline (useimmiten puukko tms.) julistetaan menetetyksi valtiolle (jolloin omistusoikeus puukkoon siirtyy valtiolle). Sen sijaan ei rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn julistaminen menetetyksi valtiolle aiheuta vaihtumisia omistusoikeudessa, koska tuomioistuin julistaessaan jonkun menettäneeksi rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn määrää tuomitun maksamaan valtiolle rikoksella saamansa taloudellisen hyödyn määrän - eikä siis suinkaan luovuttamaan valtiolle jotain määrättyä, yksilöityä esinettä, jonka omistusoikeus siirtyisi valtiolle.
'''Omaisuudensuoja'''<ref>http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=omaisuudensuoja&SearchWord=omaisuudensuoja&dic=1&page=results</ref> tarkoittaa (ylläpidettyä) kieltoa kajota toisen omaisuuteen ilman tämän lupaa. Omaisuudensuoja kuuluu [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksiin]].
 
Suomessa perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus turvaavat omaisuudensuojan.<ref name=pl/><ref name=eios/>
Pakkolunastuksessa taasen, jolloin omaisuutta yleisen tarpeen sitä vaatiessa pakkolunastetaan "yleiseen käyttöön" omistusoikeus pakkolunastettuun omaisuuteen siirtyy. [[Suomi|Suomen]] laissa määrätään pakkolunastuksessa maksettavaksi "täysi korvaus" lunastettavan omaisuuden omistajalle.
 
("'''Omaisuuden suoja'''" tarkoittaa joskus omaisuudensuojaa mutta voi myös olla eri asia, kuten lukko tai kassakaappi.)
 
Toisinaan omaisuudensuojaa pidetään muiden ihmisoikeuksien takeena, jota ilman ihmiset olisivat taloudellisesti riippuvaisia valtion avusta eivätkä voisi itsenäisesti tuottaa sanomalehtiä, uskonnollisia palvontatiloja tai muuta tarvitsemaansa ilman poliittisten vallanpitäjien suopeutta.
 
Omaisuudensuojan turvaaminen on ihmisten koskemattomuuden turvaamisen rinnalla valtion perustehtäviä. <ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1305557515867 Ottakaa rahat kiinni], HS-pääkirjoitus 10.3.2012.</ref>
 
=== Omaisuudensuoja Suomessa ===
Suomen perustuslain 15 § alkaa: "Omaisuuden suoja - Jokaisen omaisuus on turvattu." Ainoana poikkeuksena mainitaan pakkolunastus, jonka senkin tulee perustua sekä lakiin että yleiseen tarpeeseen. <ref name=pl>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Suomen perustuslaki], 11.6.1999/731, Finlex.fi.</ref>
 
Myös Euroopan ihmisoikeussopimus takaa omaisuudensuojan. <ref name=eios>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063 Ulkoasiainministeriön ilmoitus Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) sellaisena kuin se on muutettuna yhdennellätoista pöytäkirjalla], 63/1999, Finlex.fi.</ref>
 
Omaisuudensuoja koskee myös ansaittuja eläkkeitä.<ref>[http://www.etk.fi/fi/service/el%C3%A4kkeiden_oikeussuoja/298/el%C3%A4kkeiden_oikeussuoja Työeläke-etuudet ovat ansaittua lakisääteistä turvaa], Eläketurvakeskus, 11.06.2014.</ref>
 
==== Pakkolunastus ====
Suomessa pakkolunastuksen tulee perustua lakiin ja lisäksi yleisen tarpeen tulee vaatia sitä.<ref name=pl/><ref name=tt>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:pakkolunastus pakkolunastus], Ilkka Saraviita, Tieteen termipankki 2.01.2015.</ref> Pakkolunastettavasta omaisuudesta on maksettava täysimääräinen korvaus eli [[markkinahinta]].<ref name=tt/> Sen on tulkittu olevan korkein käypä hinta.<ref name=tt/>
 
Vuoden 1977 laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta sallii pakkolunastuksen vain yleisen tarpeen vaatiessa ja vain jos tarkoitusta ei voida saavuttaa muilla keinoin eikä siitä koidu yksityiselle edulle suurempaa haittaa kuin on yleiselle edulle koituva hyöty. <ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770603 Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta], 29.7.1977/603, Finlex.fi.</ref> Tähän lakiin viittaavat myös erityisemmät lait kuten Ratalaki ja Laki omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin.<ref>http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110</ref><ref>http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961301</ref>
 
== Yhteisomistus ==
Omistusoikeus voi kuulua useille henkilöille yhteisesti (yhteisomistus). Jaottomassa yhteisomistuksessa kenelläkään ole määräosuutta omistuksen kohteeseen. Näin on tilanne esimerkiksi jakamattomassa kuolinpesässä. Määräosaisessa yhteisomistuksessa<ref> Laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1958) </ref> kukin osakas omistaa esineestä oman osuutensa. Omistaja voi siirtää oikeuskimpustaan osia kuten käyttöoikeuden toiselle määräajaksi tai toistaiseksi, esimerkiksi vuokraa vastaan.
 
(Yksityinen) yhteisomistus on eri asia kuin valtionomistus, esimerkiksi se kun valtio omistaa Posti Oyj:n.
Häätö on merkittävä turvatoimi, jolla omistaja saa oikeutensa omaisuutensa häiriöttömään hallintaan palautettua, mikäli vuokralainen vastoin sopimusta pitää vuokrttua esinettä lainvastaisesti hallinnassaan. Myös takavarikko käsitetään joskus omistajan eduksi vaikuttavaksi turvatoimeksi. Takavarikkoihin ryhdytään kuitenkin rikosten selvittämiseksi ja todisteiden haltuunottamiseksi eikä oikean omistajan etujen turvaamiseksi. Faktisesti takavarikoitu omaisuus kuitenkin luovutetaan oikealle omistajalleen.
 
Omistajaton resurssi (esimerkiksi ilmakehä) on myös eri asia kuin yhteisomistus. Monet taloustieteilijät pitävät omistajattomuutta kaikkein tehottomimpana vaihtoehtona useimpien resurssien kohdalla (ks. [[yhteismaan ongelma]]).
 
== Häätö, takavarikko ym. ==
Häätö on merkittävä turvatoimi, jolla omistaja saa oikeutensa omaisuutensa häiriöttömään hallintaan palautettua, mikäli vuokralainen vastoin sopimusta pitää vuokrttuavuokrattua esinettä lainvastaisesti hallinnassaan. Myös takavarikko käsitetään joskus omistajan eduksi vaikuttavaksi turvatoimeksi. Takavarikkoihin ryhdytään kuitenkin rikosten selvittämiseksi ja todisteiden haltuunottamiseksi eikä oikean omistajan etujen turvaamiseksi. Faktisesti takavarikoitu omaisuus kuitenkin luovutetaan oikealle omistajalleen.
 
Omistusoikeus voi vaihtua myös kun rikoksentekoväline (useimmiten puukko tms.) julistetaan menetetyksi valtiolle (jolloin omistusoikeus puukkoon siirtyy valtiolle). Sen sijaan ei rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn julistaminen menetetyksi valtiolle aiheuta vaihtumisia omistusoikeudessa, koska tuomioistuin julistaessaan jonkun menettäneeksi rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn määrää tuomitun maksamaan valtiolle rikoksella saamansa taloudellisen hyödyn määrän - eikä siis suinkaan luovuttamaan valtiolle jotain määrättyä, yksilöityä esinettä, jonka omistusoikeus siirtyisi valtiolle.
 
== Omistusoikeus ja tehokkuus ==
Concise Encyclopedia of Economicsin mukaan eräiden resurssien siirtäminen valtion omistukseen lisää tehokkuutta, eräät toiset resurssit on parempi siirtää yksityiseen omistukseen, ja kaikkein pahinta on yleensä, jos resurssilla ei lainkaan ole omistajaa (ks. [[yhteismaan ongelma]]). Esimerkiksi kunkin osuus ilmasta ja pohjavedesta saattavat olla niin kalliita valvoa yksityisesti, että valtion omistus ja sitä vastaava ympäristölainsäädäntö saattaa olla pienin paha. <ref name=el>[http://www.econlib.org/library/Enc/PropertyRights.html Property Rights], emeritus professor of economics at the University of California, Los Angeles. Most of his major scientific contributions are in the economics of property rights. The Concise Encyclopedia of Economics, 2008.</ref>
 
Omistusoikeus on oikeutta päättää resurssin käytöstä. Yksityiseen omistusoikeuteen sisältyy oikeus resurssin tuottamiin palveluihin ja oikeus delegoida, vuokrata, myydä tai lahjoittaa osa oikeuksista. <ref name=el/>
 
Yksityisomistus johtaa siihen, että resurssin markkinahinta heijastaa siihen kohdistuvia muiden yksilöiden preferenssejä ja tarpeita. Näin syntyvä tieto tärkeimmästä vaihtoehtoisesta tarpeesta vaikuttaa omistajan päätökseen käytöstä. Sikäli käyttöpäätös tapahtuu julkisen evaluaation pohjalta. Jos omistaja ei valitse näin tarjottua arvokkainta vaihtoehtoista käyttöä, hän jää paitsi siitä tarjottua hintaa. Näin väkivaltainen kamppailu resurssista korvataan rauhanomaisella kilpailulla. <ref name=el/>
 
Omistusoikeus tekee myös syrjinnän kalliimmaksi: jos joku haluaa syrjiä vaikkapa mustaa vuokralaista, hän joutuu hyväksymään muunvärisen tekemän alemman vuokratarjouksen. [[Vuokrasääntely]] (vuokrakatto eli maksimivuokra) saattaa kuitenkin tehdä syrjinnän ilmaiseksi kieltämällä sen korkeamman vuokratarjouksen (rajoittaen näin omistajan omistusoikeutta päättää vuokraamisesta kalliimmalla). <ref name=el/>
 
Jos omistusoikeudet on määritelty vajavaisesti, esimerkiksi ympäristön tai melun osalta, syntyy [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutuksia]] ja tehottomuutta. Jos omistusoikeudet määritellään kokonaan, [[Coasen teoreema]]n mukaan markkinat poistavat tehottomuuden (riippumatta siitä, mikä taho omistajaksi määritellään), mikäli transaktiokustannukset ovat vähäisiä. Kuten yllä todettiin, aina ne eivät ole.
 
== Omaisuudensuoja ja muut ihmisoikeudet ==
On arvioitu, että lehdistönvapaus ja muutkaan oikeudet eivät olisi mahdollisia ilman omistusoikeutta. Toisaalta nykyinen omistusoikeus ei välttämättä yksin riitä takaamaan lehdistönvapautta, koska omistusoikeutta rajoitetaan usein "yleisen edun" nimissä. <ref> Sivu 103.</ref>
 
Ihmisoikeusjärjestö Freedom Housen valtuuskunnan Kim G. Davis kirjoittaa, että jos ihmiset eivät voi luottaa omaisuutensa suojaan ja hallitus kontrolloi heidän taloudellista kohtaloaan, heillä voi olla korkeintaan heikot ihmisoikeudet.<ref>[https://freedomhouse.org/blog/promoting-human-rights-through-economic-development Promoting Human Rights through Economic Development], March 5, 2013, Kim G. Davis Member, Freedom House Board of Trustees, [[Freedom House]].</ref>
 
Tutkija Tom G. Palmerin mukaan ilman omistusoikeutta ei voi olla vapaata (printti)lehdistöä, koska ei ole omistusoikeutta lehtipainoihin, musteeseen ja paperiin. Ilman omistusoikeutta maahan ja rakennuksiin ei voi olla vapautta yhdistyä, harjoittaa uskontoa yhdessä tai yleensäkään toimia vapaasti. Vapaa yhteiskunta vaatii väistämättä omistusoikeutta. <ref>[http://www.cato.org/publications/commentary/ownership-society-fosters-responsibility-liberty-prosperity An Ownership Society Fosters Responsibility, Liberty, Prosperity], Tom G. Palmer, fellow, January 13, 2004.</ref>
 
Venäjän lehdistövapaus on heikko, kun valtio omistaa suoraan tai bulvaaniensa kuten [[valtionyhtiö|valtionyhtiöiden]] kautta kaikki viisi suurta televisioverkkoa sekä yli 60 % lehdistöstä. Useimmat muutkin tiedotusvälineet ovat valtion tukiaisten, painojen, jakelun ja välittämisen varassa. <ref name=fh>[https://www.freedomhouse.org/report/freedom-press/2014/russia Russia], Freedom of the press 2014, [[Freedom House]].</ref>
 
Omistusoikeuden rajoittaminen siirtää valtaa ei-persoonallisten ominaisuuksien piiristä persoonallisten ominaisuuksien piiriin ja siten kohti käyttäytymistä, jonka poliittiset auktoriteetit hyväksyvät. Näin omistusoikeuden suoja suojelee yksilönvapautta. <ref name=el/>
 
== Omaisuudensuojan rikkomuksia ==
Vuonna 2011 Turkki ilmoitti noudattavansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määräystä korvata uskonnollisille vähemmistöille (kreikkalaiset, juutalaiset, armenialaiset) näiltä vuoden 1936 jälkeen takavarikoitu omaisuus.<ref>https://freedomhouse.org/article/turkish-government-return-property-seized-religious-minorities</ref> Egypti takavarikoi kansalaisjärjestöjen omaisuutta mm. vuosina 2011 ja 2014.<ref>https://freedomhouse.org/blog/stomping-human-rights-egypt</ref><ref>https://freedomhouse.org/article/raid-egyptian-human-rights-ngo-another-blow-civil-society</ref> Kirgisiassa ihmisoikeustaistelija [[Anarkul Koshokbaev]]in ilmaisunvapautta ja kansalaistoimintaa rajoitettiin takavarikoimalla hänen omaisuuttaan, mm. kameran muistikortti.<ref>https://freedomhouse.org/article/freedom-house-condemns-criminal-prosecution-kyrgyz-human-rights-defender</ref>
 
Venäjä on menettänyt investointeja omaisuudensuojan heikkouden vuoksi. Esimerkiksi syksyllä 2014 Vladimir Jevtušenkovin Sistema-yhtiö määrättiin luovuttamaan öljy-yritys Bašneftin osakkeensa valtiolle kyseenalaisin perusteluin. <ref>http://www.hs.fi/talous/a1418784946292</ref>
 
=== Yhdysvallat ===
Myös Yhdysvaltojen järjestelmän arvostelijat huomauttavat, että maan viimeaikaiset lait ja hallinnolliset päätökset ovat rajoittaneet yksilöiden oikeutta omistaa ja käyttää omaisuuttaan. <ref name=fh-rule>[https://freedomhouse.org/report/todays-american-how-free/rule-law-criminal-justice-and-property-rights-full-chapter Rule Of Law: Criminal Justice And Property Rights- Full Chapter], [[Freedom House]], luettu 2.1.2015.</ref>
==== Susette Kelon tapaus ====
New Londonin kaupunki (Conneticut, USA) pakkolunasti ihmisten koteja antaakseen lääkejätti Pfizerille tontin toimitiloja varten. Oikeus hyväksyi pakkolunastuksen ei-konservatiivisten tuomarien äänin 5 - 4 (”Kelo case”). Kaupunki myös myönsi Pfizerille suuret taloudelliset edut, mutta Pfizer silti suunnittelee lähtöä kaupungista. Sittemmin 43 osavaltiota on kiristänyt lakejaan suojellakseen kansalaisten omaisuutta poliitikoilta. <ref name=GA>[http://www.nytimes.com/2009/11/13/nyregion/13pfizer.html Pfizer to Leave City That Won Land-Use Case], New York Times 12.11.2009</ref>
 
Vastustajiin kuulunut tuomari [[Sandra Day O’Connor]] katsoi, että sen johdosta mitä tahansa omaisuutta voidaan konfiskoida jonkin toisen tahon hyväksi, ja hyötyjät tulevat luultavasti olemaan niitä, joilla on suhteettomasti poliittista vaikutusvaltaa, kuten suuryritykset. <ref name=fh-rule/>
 
==Näkemyksiä omistusoikeuden käsitteestä==
''Yksityisomistus'' eli yksityishenkilöiden ja yksityisten yhteisöjen kuten yksityisten [[yritys]]ten harjoittama omistus on [[kapitalismi]]n ominaisuus.
 
[[Aristoteles|Aristoteleen]] mielestä paras vaihtoehto oli, että omaisuus on yksityistä mutta sen käyttö osittain yhteistä. Aristoteleen mukaan jokainen pitää parempaa huolta omasta omaisuudestaan. <ref name=vm>Keskiajan aatehistoria, Virpi Mäkinen, Atena Kustannus Oy, Jyväskylä, 2003, ISBN 9517963106, 9789517963107. ([http://www.glossa.fi/mirator/pdf/keskiajanaatehistoria.pdf referaatti].) Sivut 160, 167-168, 173-175, 202, 204, 207-209.</ref>
 
[[Sosialisti]]nen yhteisomistus on yllä mainitusta yhteisomistuksesta erikoistapaus, jossa kaikki, kansa tai työläiset omistavat. Jotkut [[libertaari sosialismi|libertaarisosialisti]]t sanovat vastustavansa suvereenia omistusoikeutta, jota he pitävät kapitalismin ominaisuutena, ja kannattavansa vain rajallisia käyttöoikeuksia, mutta toiset katsovat libertaarin sosialismin merkitsevän yhteisomistusta, johon liittyy yksityisten käyttöoikeuksia. Etenkin sosialistit, mutta vähemmässä määrin monet muutkin kannattavat myös ''julkista omistusta''. Julkisella omistuksella tarkoitetaan yleensä julkisyhteisön kuten [[valtio]]n tai [[kunta|kunnan]] harjoittamaa omistusta. Julkinen omistus on etenkin [[valtiososialismi|valtiososialistien]] tavoite. Jotkut libertaarisosialistitkin kuitenkin kannattavat julkista omistusta, mutta katsovat kannattamansa sosiaalisen omistuksen olevan eri asia kuin vastustamansa valtiollinen omistus <ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Why are anarchists against private property? | Ajankohta= | Osoite= http://www.geocities.com/CapitolHill/1931/secB3.html| Julkaisija= | Viitattu= 14. heinäkuuta 2007| Kieli= {{en}} }}{{vanhentunut linkki}}</ref>.
 
[[Libertaari]]t kannattavat materian vahvaa yksityisomistusoikeutta mutta useinmoni vastustavatheistä teollisiavastustaa [[aineeton oikeus|aineettomia oikeuksia]] kuten patentteja. Monet libertaarit katsovat teollistenaineettomien oikeuksien olevan ristiriidassa fyysisen omistusoikeuden kanssa ja merkitsevän toisten henkilöiden epäoikeudenmukaista hallintaa.
 
[[Georgismi|Georgisti]]t vastustavat maan suvereenia yksityisomistusta, mutta usein muuten kannattavat yksityisomistusoikeuttayksityistä omistusoikeutta.
 
Kun Helsingin asuntopulan vuoksi Kokoomuksesta ehdotettiin asunto-osakeyhtiölain muuttamista niin, että lisärakentaminen ei vaatisi yksimielistä päätöstä, Vasemmistoliitto vastusti tätä omaisuudensuojaa heikentävänä.<ref>http://www.hs.fi/kaupunki/a1419134416031</ref>
[[Georgismi|Georgisti]]t vastustavat maan suvereenia yksityisomistusta, mutta usein muuten kannattavat yksityisomistusoikeutta.
 
== Lähteet ==