Ero sivun ”Vapaa tanssi” versioiden välillä

Vapaan tanssin voidaan katsoa syntyneen 1900-luvun alun [[Saksa]]ssa, ja vuosina 1910–19391910–1933 sitä kutsuttiin usein [[ekspressionismi|ekspressionistiseksi]] tanssiksi.<ref name=soha/> Saksassa ekspressionistista tanssia kutsuttiin myös ilmaisutanssiksi ({{k-de|[[ausdruckstanz]]}}).<ref name=soha/> Vapaa tanssi oli merkittävin reaktio tuon aikakauden vallitsevaa tanssitraditiota vastaan.<ref name=jukko/> Vapaan tanssin edustajat korostivat tanssijan sisäistä motivaatiota ja tunteita ulkoisen muodon sijaan. Toisin kuin [[baletti|klassisessa baletissa]], vapaassa tanssissa ei ollut kaavamaisia sääntöjä, vaan tanssin muoto syntyi yksilöllisesti tanssijan tunteiden ohjauksessa.<ref name=soha/> Vapaa tanssi pyrki vapauttamaan tanssi-ilmaisun opituista muodoista ja säännöistä niin seksuaalisesti, sosiaalisesti, ruumiillisesti, psykologisesti kuin kulttuurillisesti.<ref name=soha/><ref name=hongi/> Lähes samanaikainen modernin tanssin synty [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] innosti vuosisadan alkupuolella [[koreografi]]t niin Euroopassa kuin Amerikassa uuteen tanssin teorian pohdintaan, jossa pyrittiin irtautumaan baletin kuivasta teknisyydestä.<ref name=soha/>

Suomessa vapaaksi tanssiksi kutsuttiin erityisesti [[Maggie Gripenberg]]in luomaa tanssityyliä.<ref name=soha/> Suomalaisen tanssintutkimuksen käytännön mukaan suomalaisen tanssitaiteen kehityksessä [[moderni tanssi|modernia tanssia]] pidetään vapaan tanssin ajallisena jatkumona. 1930- ja 1940-luvuilla vapaa tanssi muodostui Suomessa tanssitaiteen keskeiseksi käsitteeksi, jonka alle luettiin monia varhaisen modernin tanssin suuntauksia.<ref name=makkonen/> Toisen maailmansodan jälkeen vapaaseen tanssiin liittyvät saksalaisyhteydet johtivat kuitenkin sen taiteellisen arvon tuomitsemiseen.<ref name=makkonen/> VuoteenSilti vielä vuoteen 1963 saakka Suomen Tanssitaiteilijain Liitossa oli kuitenkin vielä vain kaksi jaostoa: baletin ja vapaan tanssin jaostot.<ref name=narra/>