Ero sivun ”Vöyri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vörå-lähde |
p →Entiset pitäjät: kv |
||
Rivi 37:
===Maksamaa===
{{pääartikkeli|[[Maksamaa]]}}
Maksamaan kunnassa oli sen lakkautusvuonna 1 035 asukasta, ja sen pinta-ala oli 772,06 km², josta vain 151,71 km² oli maata. Kunta oli kaksikielinen, ja enemmistönä hieman vajaat 90 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja noin 10 prosenttia suomea.
Maksamaan nimi on seudulla liikkuneiden suomenkielisten erämiesten tai varhaisten suomalaisten asukkaiden antama. Sen lopussa on suurta saarta merkitsevä sana ''maa''. Nimi on alkuaan tarkoittanut saarta, jonka eteläkärjessä nykyinen kirkonkylä sijaitsee. Myöhemmät ruotsinkieliset asukkaat ovat paikalle asetuttuaan ottaneet sen oman asutuksensa nimeksi. Nimen alussa lienee varsinkin karjalaisissa lähteissä esiintyvä henkilönnimi ''Maksima''-, ''Maksi''-, ''Maksa''- ja ''Maksi''-alkuisia paikannimiä on myös Pohjois-Pohjanmaalla, jonka vanhassa paikannimistössä näkyy selvä itäinen vaikutus. Ruotsinkielistä ''Maxmo''-nimeä vastaava suomalaistettu nimiasu on ennen vakiintumistaan etsinyt muotoaan: [[Elias Lönnrot]]in sanakirjassa 1874-80 nimi on muodossa ''Maksamo'', [[Ralf Saxén]]illa ''Maksanmaa'' (1897) ja ''Suomenmaa''-kirjassa 1925 ''Maksamaa''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sirkka Paikkala ym. | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja| Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 258 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Tunniste = ISBN 978-951-593-976-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.5.2012 | Kieli = suomi}}</ref>
| |||