Ero sivun ”Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu” versioiden välillä

p
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Panssaroituja miehistökuljetusvaunuja on kahdentyyppisiä vetonsa mukaan: toisissa on ylensä kuudesta kahdeksaan kumipyörää ({{k-en|wheeled}}) ja toisissa [[telaketju]]t ({{k-en|tracked}}). Telaketjulla varustetut miehistönkuljetusvaunut on osoitettu pääasiassa mekanisoidulle jalkaväelle ja panssarijoukkojen panssarijääkäreille. Panssarijoukoissa pääasiallinen taisteluväline on [[taistelupanssarivaunu]], jota panssarijalkaväki ja panssaritykistö tukevat. Myöhemmin itsenäiset panssariosastot on jaettu käytännössä panssarivaunupataljooniin mekanisoiduiksi taisteluosastoiksi oletetun tehokkaamman panssarintorjunnan ja toisaalta jalkaväen tulivoiman kasvettua.
 
Taistelupanssarivaunujen [[doktriini]] on 1900-luvulla vaihdellut tulivoimaisesta läpimurtavasta itsenäisestä aselajista jalkaväkeä voimakkaasti tukevaan aselajiin. 1930-luvulla ensin saksalaiset ja 1940-luvulla sitten neuvostoliittolaiset omaksuivat tavan käydä sotaa suurina panssarivoimilla laajoilla aukeilla alueilla. Ranskalaisen ensimmäisen maailmansodan ajattelun ja yhdyvaltalaisenyhdysvaltalaisen nykyisen ajattelun mukaan panssarijoukot tukevat jalkaväkeä. Uusi ajattelu johtuu tarpeesta mekanisoida jalkaväki halvemmalla kuin ylläpitää erillisiä panssarijoukkoja, jotka ovat uusien jalkaväen panssarintorjuntaohjusten ja rynnäköivien ilmavoimien tulelle arkoja.
 
Telaketjuilla kulkevien taistelupanssarivaunujen tueksi sopivat parhaiten niin ikään telaketjuilla kulkevat panssaroidut miehistönkuljestusvaunut tai näiden pohjalta kehitetyt 2020–40 mm - 40 mm:n konetykeillä tai kevyllä kanuunoilla varustetut jalkaväen taisteluvaunut.
 
==Suomen omavalmistus==
==Kehitys jalkaväen taisteluajoneuvoksi==
 
Panssaroiduista miehistönkuljetusvaunuista on lähtenyt kehittymään uusi panssariajoneuvotyyppi, armoured fighting vehicle AFV, jotka ovat panssaroituja miehistönkuljetusvainuja raskaammin panssaroituja, joista kuljetettava miehistö voi ampua ajon aikana ja joissa voi olla 2020–40 mm:n - 40 mm:n konetykki tai peräti kevyt 70 mm:n - 10570–105 mm:n kanuuna.
 
Näissä ajoneuvoissa on usein pyörien sijaan telaketjut ja niitä on voitu käyttä [[mekanisoitu jalkaväki|mekanisoidun jalkaväen ajoneuvoina]]. Neuvostoliitossa tällaisia teleketjuilla kulkevia vaunuja olivat [[BMP-1]], [[BMP-2]] ja [[BMP-3]] sekä [[MT-LB]], joista Suomen puolustusvoimissa on käytetty [[BMP-1]]:ä [[1982]]-[[2004]] [[panssariprikaati]]n [[panssarijääkäri|panssarijääkäreillä]], [[BMP-2]]:a samankaltaisiin tarkoituksiin 2000-luvun alkuvuosiin saakka. [[BMP-3]]:a, joka esiteltiin [[1990]] ei ole Suomeen hankittu. [[BMP-3]]:n suurimpia käyttäjämaita ovat [[Venäjän federaatio]] ja [[Yhdistyneet arabiemiraatit]]. [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]]-maista suurimpia ovat [[Bulgaria]] ja [[Kreikan puolustusvoimat|Kreikka]]. Suomessa näitä raskaampia jalkaväen vaunuja edustaa Patria-Hägglundsin [[CV9030]].
 
Suomen puolustusvoimissa panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja ovat mm. [[Panssari-Sisu|Pasi]] ja [[AMV-360]]. Suomessa on ollut myös [[BTR-60]]-vaunuja.