Ero sivun ”Henrik II Pyhä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link FA template (handled by wikidata)
-toimesta, kh
Rivi 1:
[[Tiedosto:Heinrich II und Kunigunde.JPG|thumb|200px|Henrik II ja puoliso Kuningunde. 15. vuosista, Itävalta.]]
'''Henrik II Pyhä''' (s. [[6. toukokuuta]] [[973]] tai [[978]] [[Bad Abbach]]issa tai [[Hildesheim]]issa - k. [[13. heinäkuuta]] [[1024]] [[Grona]]ssa) oli [[Otto I Suuri|Otto I Suuren]] nuoremman veljen, [[Baijeri]]n herttuan Henrik I pojan, herttua Henrik II Toraisan ja Burgundin kuninkaan Konradin tyttären Giselan vanhin poika. Nuoruutensa HeinrikHenrik vietti Hildesheimissa opiskellen katedraalikoulussa, jossa hän sai katedraalikoulussa hengellisen peruskoulutuksensaperuskoulutuksen. Opintojaan hänHän jatkoi opintoja [[Regensburg]]issa piispa Wolfgagin[[Wolfgang von Regensburg|Wolfgangin]] johdolla. Henrik ehti hallita Baijeria isänsä kanssahallitsijana muutaman vuoden ennen tämän kuolemaa, jonka jälkeen Baijerin aatelisto valitsi Henrikin Baijerin herttuaksi Henrik IV nimisenä.
 
Noin vuonna 1000 Henrik avioitui [[Sigfrid I Luxemburgilainen|Luxemburgin kreivin Sigfridin]] tyttären [[Kunigunde]]n kanssa. Avioliitto oli Henrikille erittäin hyödyllinen, sillä näin hän pääsi valtakunnan merkittävimpään sukuun.
Rivi 6:
== Saksan kuninkaaksi ==
[[Tiedosto:Kronung Heinrich II.jpg|thumb|200px|Henrik II kruunataan. Miniatyyrimaalauksessa itse Kristus kruunaa Henrikin.]]
Keisari [[Otto III]] kuoli Italiassa lapsettomana, jolloin Henrik hänen pikkuserkkunaan oli lähin perillinen. Vaimonsa suvun ja saksilaisten kannattajiensa avustuksellaavulla Henrik valittiin Saksan kuninkaaksi Mainzissa [[7. kesäkuuta]] [[1002]]. Kuninkaaksi kruunaamisen suoritti arkkipiispa Willigis.
 
Heti kruunajaisten jälkeen Henrik II teki vanhan, jo pitkään unohduksessa olleen merovingiläisen tavan mukaan, puoli vuotta kestäneen kiertomatkan valtakunnassaan: Thüringeniin, Saksiin, Schwabeniin, Bayeriin ja Lothringeniin. Jo matkansa alussa hän joutui välienselvittelyyn kruunua tavoitelleen Schwabenin herttuan Hermann II kanssa. Padebornissa hän kruunasi vaimonsa kuningattareksi, [[Merseburg]]issa [[Saksi]]n lääninherrat vannoivat uskollisuutta uudelle kuninkaalle, [[Duisburg]]issa [[Lothringen]]in papisto otti vastaan uuden kuninkaan. [[Aachen]]issa hänen kuninkuutensa sai viimesilauksen hänen istuuduttuaan Kaarle Suuren valtaistuimelle.
Rivi 22:
 
== Keisariksi ==
Toisin kuin Henrik II:n edeltäjät [[Otto II]] ja [[Otto III]], hän keskittyi hallinnossaan enemmän [[Alpit|Alppien]] pohjoispuolisten alueitten asioihin, eikä hän vaikuttanut edeltäjiensä lailla paavin valintaan, mikä oli nyt lähes täysin italialaisen aateliston käsissä. Paavi [[Benedictus VIII]]:n valinta [[1012]] oli hajottanut Italian aateliston rivejä, ja uusi paavi suhtautui Henrik II suopeasti. Henrik II toimestaperusti Bambergin hiippakunnan ja Benediktus VIII vahvisti Bambergin hiippakunnan perustamisen ja samalla tarjosi samalla keisarin arvoa Henrik IIHenrikille.
 
Henrik II saapui helmikuussa 1013 [[Rooma]]an, jossa hänet otettiin juhlallisesti vastaan ja kruunattiin [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkossa]] [[14. helmikuuta]] [[1013]] keisariksi yhdessä puolisonsa kanssa.
 
== Neljäs sotaretki Boleslawia vastaan ==
KeisarikruunauksenKeisariksi kruunauksen jälkeen Henrik II aloitti neljännen sotaretkensä Boleslawia vastaan. Henrik II oli pyytänyt vasalliltaan tukea Rooman -matkalleen, mutta Boleslaw ei ollut sitä antanut, koska ei pitänyt ajatuksesta kruunata Henrik II keisariksi. Lisäksi jännitystä heidän välilleen oli aiheuttanut skisma [[Kiova]]n kruununperimyksestä. Vuonna 1015 Henrik II varusti suuren armeijan ja ylittäenylitti Oderin yhdessä [[Saksi]]n herttuan Bernhard von Sachsenin ja Böömin ruhtinaan Udalrich Süden armeijoiden kanssa. Taistelut olivat kovia ja aiheuttivat puolalaisille suuria tappioita, mutta saksalaisten tappiot olivat myös niin suuria, että Henrik II oli vedettävä armeijansa 1016 takaisin Merseburgiin. Vuonna 1017 Henrik II teki viimeisen yrityksen kukistaa Boleslawin. Keisarilliset joukot saivat puolanPuolan armeijan ajettua [[Niemczan linnaanlinna]]an, jota ne alkoivat piirittää, mutta piiritys epäonnistui saksalaisjoukkojen keskuudessa raivonneen sairaudentaudin takia. Henrik II vetäytyi jälleen Merseburgiin.
 
Keisari Henkrik II solmi [[30. tammikuuta]] [[1018]] [[Bautzen rauhanrauha]]n Puolan herttuan, myöhemmin kuninkaan, Boleslaw Chrobryn kanssa. Henrik IIHän joutui tunnustamaan Puolan tasavertaiseksi kumppaniksi ja luovuttamaan Boleslawille läänityksenä [[Lausitz]]in ja [[Milzenerland]]in.
 
== Suhteet Bysanttiin ==
Henrikin kruunaaminen keisariksi toi väistämättä vaikeuksia suhteissa [[Bysantti|Bysanttiin]]in, joka piti hallussaan Etelä-Italiaa. Bysantin keisari [[Basileios II]] rakensi linnoja ja linnoituksia Etelä-Italiaan vahvistaakseen Bysantin vaatimuksia alueesta. Paavin pyynnöstä Henrik II teki vuonna 1021 sotaretken Pohjois-[[Apulia]]an, jossa hän piiritti Bysantin vahvaa Troian linnaketta. Piiritys ei tuottanut tuloksia, ja Henrik joutui vetäytymään, mutta BysantikaanBysanttikaan ei pystynyt hyödyntämään Henrik II vetäytymistä, koska keisari [[Basileios II]] kuoli jo [[1025]] ja hänen suunnitelmansa Etelä-Italian suhteen kariutuivat.
 
== Henrik II kuolema ==
Rivi 40:
Henrik II oli reaalipoliitikko, joka jatkoi edeltäjänsä Otto III viitoittamalla tiellä rakentaen keisarikuntaa, joka koostui sekä saksalaisesta että italialaisesta osasta. Itään tehtyjen sotaretkien kohteena oli puolalaisten lisäksi pakanalliset lutizenit, jotka Henrik II yritti saada kristillisen kirkon pariin. Idän politiikassa Henrik II ajoi vahvistuvan Puolan pysyttämistä keisarin vasallina.
 
Henrik II:n kirkkopolitiikalle oli olennaista vahva luostareiden tukeminen ja uusien perustaminen. TämäSe ei ollut pelkkää hurskaan hallitsijan hyväntahtoista toimintaa, vaan taustalla oli pyrkimys saada tukea keisariudelle vaikutusvaltaisilta kirkkoruhtinailta ja päästä itse vaikuttamaan kirkkopolitiikkaan. Vuonna [[1146]] paavi [[Eugenius III]] julisti Henrik II:n pyhimykseksi kiitoksena länsislaavien käännyttämisestä ja Bambergin hiippakunnan perustamisesta. Henrik II:n puoliso Kunigunde julistettiin pyhäksi vuonna [[1200]].
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsijoista|Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija]] |Kommentti= 1014–1024 |Edeltäjä=[[Otto III]] |Seuraaja=[[Konrad II (Saksa)|Konrad II]] |Logo=[[Kuva:Armoiries Saint-Empire bicéphale.svg|centre|50px]]}}
Rivi 46:
{{Commonscat|Henry II, Holy Roman Emperor|Henrik II Pyhä}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Henrik 2}}
[[Luokka:Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijat]]
[[Luokka:970-luvulla syntyneet]]