Ero sivun ”Määriläiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p -toimesta |
|||
Rivi 9:
| alue1 = {{Tšekki}}
| määrä1 = 630 897
| viite1 = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://zpravy.tiscali.cz/k-moravske-narodnosti-se-pri-scitani-prihlasilo-pres-pul-milionu-lidi-117288 | Nimeke = K moravské národnosti se při sčítání přihlásilo přes půl miliónu lidí |
| alue2 =
| määrä2 =
Rivi 21:
==Historia==
Määriläiset mainitaan kansana ensimmäisen kerran vuonna 822 kirjoitetuissa [[annaali|annaaleissa]]. Nimensä he saivat [[Morava|Moravajoesta]]. Yleisempää vielä tuohon aikaan oli kuitenkin viitata Määrin alueen asukkaisiin nimityksellä ''sloveenit''. Määriläiset yhdistivät Määrin, [[Böömi]]n, [[Silesia]]n, Etelä-[[Puola]]n ja Pohjois-[[Unkari]]n [[Suur-Määri]]ksi kutsutuksi valtakunnaksi. Valtakunnan uskonnoksi tuli 800-luvulla [[katolilaisuus]]. Unkarilaiset tuhosivat Suur-Määrin 900-luvun alussa, ja saksalaiset ajoivat heidät
1800-luvulla syntyi kansallistunteen kasvun myötä ajatus määriläisistä ja tšekeistä yhtenä kansana. [[Tšekkoslovakia]]n itsenäistyttyä poliitisesti hallitsevaksi luokaksi nousivat tšekit. Määrissä oli edelleen saksalainen yläluokka. Määristä ja Tšekin Silesiasta tehtiin omat hallinnolliset alueensa. Vuonna 1938 [[natsi-Saksa]] miehitti Tšekin ja Slovakia julistautui itsenäiseksi. Määrin alue selvisi [[toinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] muuhun [[Eurooppa]]an verrattuna vähillä aineelisilla vahingoilla. Kommunistihallinnon aikaan määriläiset eivät kannattaneet yhtä radikaaleja uudistuksia kuin tšekit, vaan olisivat tyytyneet kansallisiin uudistuksiin koko järjestelmän uudistamisen sijasta. 1980-luvun lopulla Määrissä nousi alueen itsehallintoa ja jopa itsenäisyyttä vaativia poliitisia liikkeitä. 1990-luvun puolivälissä Brnossa ja muissa suurissa Määrin kaupungeissa oli massamielenosoituksia, mutta liikehdintä rauhoittui myöhemmin.<ref name="SN" />
| |||