Ero sivun ”Suomenvedenpohja” versioiden välillä

 

== Nimi ==

Samaan nimiperheeseen Suomenvedenpohjan kanssa liittyvät käsitteet ''Suomenvedenselkä'' ja ''Suomenvesi''. Näistä Suomenvedenselkä on Viipurin ja Linnasaaren eteläpuolinen Viipurinlahden selkä Viipuriin ja [[Uuras|Uuraan]] välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Viipuri | Nimeke =Kysy mitä vain - Viipuri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu =29.3.2009 | Kieli = }}</ref><ref>Paaskoski 2002: 41-42.</ref> Paikannimi esiintyy jo [[Pähkinäsaaren rauha]]nsopimuksessa vuodelta 1323, tällöin muodossa ''Somewesi'' (Suomenvesi).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Häkkinen, Kaisa | Nimeke =Nykysuomen etymologinen sanakirja | Vuosi =2004 | Sivu =1210 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-27108-X }}</ref>

 

== Vesiväylä ==

Suomenvedenpohjaan laskee pohjoisesta [[Juustilanselkä|Juustilanselän]] kautta [[Vuoksi|Vuoksen]] vanhan, läntisen lasku-uoman muodostanut vesistö, joka pitkälle historialliselle ajalle muodosti kulkukelpoisen vesireitin Viipurin ja [[Käkisalmi|Käkisalmen]] välille [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Laatokka|Laatokalle]].<ref name="seppovaara">{{Kirjaviite | Tekijä =Seppovaara, Ossi | Nimeke = Vuoksi. Luonto ja ihminen vesistön muovaajina| Kappale = | Sivu =16-17 | Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi =1984 | Tunniste = ISBN 951-717-370-9 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Parland H. | Nimeke =Viipurin ja sen ympäristön vesiväylien muutokset geologian ja historian valossa | Kappale = | Sivu =91-100 | Selite =Suomen museo |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Suomen muinaismuistoyhdistys | Vuosi =1995 | Tunniste = ISBN 951-9057-18-8 | Kieli = }}</ref> [[Maankohoaminen|Maankohoamisen]] myötä uoma vähitellen kuivui, eikä sitä 1600-luvulla enää voinut kulkea suurilla veneillä, kun yhä suurempi osa Vuoksen vesistä virtasi Käkisalmen haaran kautta. Lopullisesti tämä Vuoksen läntinen haara jäi kuivilleen, kun [[Kiviniemi (Sakkola)|Kiviniemen]] kannas [[Sakkola]]ssa puhkaistiin vuonna 1857 ja Vuoksi sai nykyisen päälasku-uomansa [[Taipaleenjoki|Taipaleenjokeen]].<ref name="seppovaara" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu =70-71 | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | Tunniste = ISBN 952-5200-37-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>