Ero sivun ”Oulunsalo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
oikeeta tietoo
p Käyttäjän 87.93.212.164 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Zache tekemään versioon.
Rivi 27:
| huomautus =
}}
'''Oulunsalo''' (epäv. {{k-sv|Uleåsalo}}) on entinen [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|Suomen kunta]] [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnan]] länsiosassa, noin 10 kilometrin päässä [[Oulu]]sta etelään. Oulunsalon alueella asui lakkautushetkellä {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala oli {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> oli vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] oli {{formatnum: {{#expr: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
'''Oulunsalolla''' tarkoitetaan usein Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun salossa sijaitsevaa lestadiolaisten kyläpahasta. Oulunsalon väkiluku on viimeisimpien mittausten MUKAAN 9 473 ihmistä. Näistä 9 472 on vanhoillislestadiolaisia. Oulunsalon pinta-ala on 211,22 neliökilometriä, josta 211 neliökilometriä on asumakelvotonta rämeikköä ja ydinjätteen loppusijoitusaluetta.
{| class="toc"
|
== Sisällysluettelo ==
[piilota] 
* 1 Historia
* 2 Väestö
* 3 Taide ja urheilu
* 4 Yhteenveto
|}
 
Maantieteellisesti Oulunsalo rajautui [[Hailuoto|Hailuotoon]], [[Kempele|Kempeleeseen]], [[Liminka|Liminkaan]], [[Lumijoki|Lumijokeen]] ja Oulun [[Kaakkurin suuralue|Kaakkurin suuralueeseen]]. Oulun kaupunki sekä Oulunsalon, [[Haukipudas|Haukiputaan]], [[Kiiminki|Kiimingin]] ja [[Yli-Ii]]n kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.<ref name="kaleva20100628">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/uusi-oulu-syntyi-aanestysten-jalkeen/860700 | Nimeke = Uusi Oulu syntyi äänestysten jälkeen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kaleva.fi | Ajankohta = 28.6.2010 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Oy | Viitattu = 28.6.2010 | Kieli = }}</ref>
== Historia ==
Oulunsalon historiassa ei ole paljon mainitsemisen arvoista. Jääkautta seuranneesta uppoamisesta ja nykyasukkaiden uljaista muodoista voidaan päätellä, että tarunhohtoisella Atlantiksen kaupungilla tarkoitettiin juuri Oulunsaloa. Ruotsinvallan aikana Oulunsalo oli pahainen kalastajakylä, jossa asuttiin savimajoissa (edelleen yleisin asumamuoto Karhuojan alueella).
 
Kunta perustettiin vuonna [[1882]].
Ruotsinvallan loputtua siirtyi komentoa pitämään kansoista kaunein ja rehellisin, venäläiset. Harva oulunsalolainen silti tietää vieläkään mitään mistään Venäjästä tahi mistään muustakaan Oulunsalon ulkopuolella. 1800-luvun puolivälissä sikisi lestadiolaisuus Lapissa, mutta sieltä Jumala johdatti liikkeen nopeasti Oulunsaloon vähämielisempien ongelmaksi. Sen jälkeen on Oulunsalo ollut lestadiolaisten Raamatun Luvattu maa. Lestadiolaisten vanhoillisten mielipiteiden ansiosta aika pysähtyi Oulunsalossa, JONKA historia päättyykin heidän tuloonsa.
 
== Väestö Historia==
[[Tiedosto:Oulu ja sen lähikunnat, Suomi tilastokartta 1960.jpg|thumb|right|250px|Oulunsalon kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.]]
Oulunsalolaiset ovat nuoria (keski-ikä 31,5 vuotta, eikä ihme kunnassa, jossa KAIKKI ovat lestoja TAI katolilaisia) ja hyvin koulutettuja: valtaosa on kykenevä hyppäämään renkaan läpi herkkupalasta ja kunnanjohtajalta vaaditaan jopa yhteen- ja vähennyslaskutaidon hallintaa.Kaikki 18 vuotta täyttäneet miehet ovat Oulunsalossa yrittäjiä ja naiset kotiäitejä. Rikkaitakin lestoja Oulunsalossa on (hyvin menestyneitä yrittäjiä), ilmeisesti ovat unohtaneet raamatunkohdan, jossa Jeesus sanoi, että kamelin on helpompi mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan taivaaseen. Harva oulunsalolainen on suviseuramatkoja lukuun ottamatta poistunut Oulun seudulta tai osaa muita kieliä kuin Oulunsalon murretta. Keskusta on Oulunsalossa ainoa hyvällä katsottu poliittinen puolue (kokoomus hyväksytään hammasta purren).
* Kunnanjohtajista kuuluisin lienee Chuck Norris. Norriksen ollessa johdossa tapahtui Oulunsalossa merkittäviä uudistuksia vanhoillisten suuntausten vastustuksesta huolimatta:
* Noitavainot saatiin loppumaan juuri sopivasti ennen Euroopan Unioniin liittymistä vuonna 1995
* Ensimmäinen päällystetty pyörätie (6,8m) saatiin valmiiksi ja seuraaville kunnanjohtajille ikuisuusprojektiksi jäi polkupyörän vaatiman "pyörän" keksiminen.
 
Oulunsalo oli vielä [[1800-luku|1800-luvulla]] [[saari]], jonne kuljettiin mantereelta veneellä. Aikoinaan nimellä Owla Sala asiakirjoissa esiintynyt saari muodostui jo [[1400-luku|1400-luvulla]] huomattavaksi kauppapaikaksi. Siellä kävi muun muassa [[venäläiset|venäläisiä]], [[karjalaiset|karjalaisia]] ja [[suomalaiset|länsisuomalaisia]] kauppamiehiä. Saaren suosio perustui hyvään liikenteelliseen asemaan: kulkuyhteydet olivat hyvä merta myöten [[Länsi-Suomi|Länsi-Suomesta]], ja Oulujoen vesistöä pitkin [[Karjala]]sta. Vuonna [[1584]] saarella oli jo 36 taloa. Asutuksen etenemistä hidasti alueen turvattomuus. [[Ruotsalaiset]] ja venäläiset taistelivat seudun herruudesta vuoden [[1595]] [[Täyssinän rauha]]an asti, jolloin Pohjois-Pohjanmaa liitettiin [[Ruotsi]]in. Jo [[1600-luku|1600-luvulla]] Oulunsalo kuitenkin menetti merkityksensä kauppapaikkana vesialueiden madaltumisen, ja [[Oulu|Oulun kaupungin]] perustamisen vuoksi.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Rikkinen Kalevi, Sihvo Hannes, Eskola Matti, Tiitta Allan |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Kustanneyhtiö Otava|Vuosi=[[1986]]|Tunniste=ISBN 951-1-09142-5}}</ref>
== Taide ja urheilu ==
Taide on ollut Oulunsalossa huonoissa kantimissa noitavainojen loputtua vuonna 1995. Ennen tätä vuotta oulunsalolaiset pitivät taiteilijana sitä, joka sai noidan pysymään pisimpään hengissä ja samalla kitumaan äärimmäisen tuskallisesti. Noitavainojen loputtua Oulunsalon taide on kutistunut lähinnä pikkugangstojen sutaisemiksi hakaristeiksi alikulkutunneleissa ja sähkökeskusten seinissä. Todelliset taiteilijat sutaisevat hakaristinsä väärinpäin ja allekirjoittavat asiallisesti tyylikkäillä kirosanoilla.
 
[[Tiedosto:Oulunsalo Church 2006 05 06.JPG|thumb|170px|left|Oulunsalon kirkko.]]
Oulunsalolainen musiikki on pääasiassa uskonnollista ja yksitoikkoisesti laahaavaa. Tyypillinen oulunsalolainen kappale on Ruton ja Persetin nimien ja tekojen rytmikästä toistoa. Suurimmat säveltäjät nakkaavat monesti komppia pieksemällä ränniä salibandy-mailalla tai potkimalla ovea. Muunlaista musiikkia Oulunsalossa ei suvaita ja väärän musiikin esittäjät paistetaan usein noitaroviolla huolimatta sen laittomuudesta.
Oulunsalon seutu kuului seurakunnallisesti aluksi [[Saloinen|Saloisten suurpitäjään]] ja myöhemmin [[Liminka]]an. kun Oulu erotettiin [[1600-luku|1600-luvun]] alussa Limingasta, siirtyi Oulunsalo sen yhteyteen. Vuonna [[1665]] Oulunsalo perustettiin Oulun [[rukoushuone]]kunnaksi, ja kappelin oikeudet se sai [[1803]]. Itsenäiseksi seurakunnaksi Oulunsalo erotettiin [[1904]], mikä toteutui [[1911]]. Oulunsaloon [[1655]] rakennettu pieni [[puukirkko]] oli aikoinaan tunnettu uhrikirkko. Toinen kirkko rakennettiin [[1853]]–[[1855]], mutta se paloi jo [[1882]]. Kirkon palossa tuhoutui samalla osa seurakunnan arkistoa<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Oulunsalon seurakunta Hiski-tietokannassa|Ajankohta=|Osoite=http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=375&TYPE=HTML&LANG=FI|Julkaisija= |Luettu=22.9.2014}}</ref> Uusi kirkko valmistui [[1891]].<ref name="Finlandia8" />
 
Oulunsalo oli hiljainen [[maatalous]]- ja kalastusyhdyskunta 1800-luvun lopulle saakka, jolloin kauppaneuvos Th. Sohlberg osti Varjakan saaren ja rakensi sinne [[Varjakan saha|sahan]]. Saha myytiin [[1912]] [[Uleå (yritys)|Uleå-yhtiölle]], joka laajensi sitä huomattavasti. Saha oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sahan yhteyteen rakennettiin myös konepaja ja telakka. Yritys työllisti parhaimmillaan noin 700 henkeä, mutta sen toiminta päättyi jo [[1929]]. Oulunsalon asukasluku nousi huomattavasti Varjakan sahan ansiosta 1&nbsp;070:stä 2&nbsp;400:aan. Sen jälkeen väkiluku pysyi paikallaan [[1970-luku|1970-luvulle]], jolloin se alkoi jälleen kasvaa. Vuonna [[1985]] asukkaita oli 5&nbsp;554. Väestönkasvun syynä oli pääasiassa Oulun kaupungin läheisyys.<ref name="Finlandia8" />
Oulunsalon urheilu on hyvissä kantimissa. Parhaiten tunnetaan Oulunsalon lukuisat katusählyn, tuttavien kesken rappiksen, monet voittoisat joukkueet. Joukkueiden kapteeneilla on ollut mielikuvitusta nimiä keksiessään, esimerkkeinä toimivat vallan mainiosti Kingit, Päälliköt, Kiekkokunkut, Karhuojan Pyllistys, sekä maailman kuulu "RTL". Oulunsalolainen katusähly eroaa muualla pelatusta lähinnä siksi, että sääntöjä muokataan pelin aikana lennosta. Tällä tavalla peliin saadaan lisää puhtia ja jännitystä verisillä nyrkkitappeluilla. Lisäksi kuvaan kuuluu myös tavattoman pitkälle kehittynyt ja voimakaskantoinen möykkääminen. Myös Oulunsalon yläaste pärjää hyvin erilaisissa urheilulajeissa; kun 50 lestaa + 1 Kärppä-pelaaja pelaa, niin edessä on pakkovoitto. Jos VOITTOA ei tule koulujen välisissä kisoissa salibandyssä tai kaukalopallossa, liikunnanopettaja suuttuu, samoin oppilaat, jolloin ruttoa huudetaan loppulukukausi ja joku poltetaan roviolla.
 
Vuonna 1970 Oulun [[lääninhallitus]] ehdotti Oulunsalon ja Kempeleen kuntien yhdistämistä uudeksi Kempeleen maalaiskunta -nimiseksi kunnaksi, kuitenkin molempien kuntien valtuustot vastustivat ehdotusta.<ref name="Uudistus">{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno| Nimeke = Kempeleen historia| Suomentaja = | Vuosi = 1982| Luku = | Sivu = 35| Sivut = | Selite = Kysymys kuntauudistuksesta| Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Oy Kirjateollisuus| Tunniste = |Isbn = 951-99398-1-4| Viitattu = 10.4.2013 }}</ref> Kunnanvaltuustot kuitenkin suhtautuivat myönteisesti ottamalla [[Hailuoto|Hailuodon]] kunnan mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.<ref name="Uudistus"/>
== Yhteenveto ==
Jos et ole sitä VIELÄ sisältänyt luettuasi artikkelin, on sinun nyt viimeistään hyvä tietää, ettei Oulunsalo ole mikään unelmapaikka rakentaa se oma pieni punainen tupa ja perunapelto. Suolla on melko hankalaa saada potut kasvamaan saatika talo pysymään pystyssä. Jos kuitenkin sydämesi halajaa primitiiviseen ja pimeään Afrikkaan, on Oulunsalo suositeltavampi versio: se on todennäköisesti lähempänä ja vielä Afrikkaakin primitiivisempi ja pimeämpi. Oulunsalon hyviä puolia ovat muun muassa vapaat parkkipaikat Suviseurojen aikoihin sekä lyhyet jonot Alkossa.
 
==Luonto==
Jos joskus huomaatkin saapuneesi Oulunsaloon, älä panikoi. Parhaiten vältyt lestadiolaisilta pitämällä mahdollisimman matalaa profiilia. Jos kuitenkin törmäät tällaiseen yksilöön tai kokonaiseen laumaan, on kuolleen intiaanin esittäminen paras keino selviytyä kohtaamisesta. Mutta jos sinulla sattuu olemaan kättä pidempi, kenties jopa ampuma-ase, niin tee palvelus yhteiskunnalle ja ammu itsesi.
Varsinainen Oulunsalo käsitti [[Kempeleenlahti|Kempeleenlahden]] ja Lumijoenselän välisen samannimisen niemen sekä joitakin saaria, joista suurin on [[Varjakka (Oulunsalo)|Varjakka]].<ref name="Finlandia8" /> Lisäksi kuntaan kuului lähes asumaton, soistunut noin 64 neliökilometrin laajuinen [[enklaavi]]alue Oulunjoen ja sen sivujoen Sanginjoen välimaastossa, joka Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2003 liitettiin [[Oulu]]un ja silloiseen [[Ylikiiminki|Ylikiimingin]] kuntaan.<ref name="Finlandia8" /><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030555|Nimeke=Valtioneuvoston päätös kuntajaon eheyttämisestä Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kunnat sekä Oulun kaupungin käsittävällä alueella|Julkaisu=Finlex|Ajankohta=12.6.2003|Viitattu=3.4.2013}}</ref>
 
Kallioperä kuuluu jotuniseen Muhoksen [[savi]]kerrostumaan, jonka paksuus on useita satoja metrejä. Yleisimmät maalajit ovat [[hiekka]], [[hieta]], [[savi]] ja [[turve]]. Niemen lounaisosia halkoi rantaviivan suuntainen [[harju]], johon kuuluville [[hiekka]][[kangas|kankaille]] on rakennettu muun muassa [[Oulun lentoasema]]. Seudulla on myös runsaasti rantavalleja ja tuulen kasaamia [[dyyni|dyynejä]]. Maaston korkeusvaihtelut ovat vähäiset. Harjun lakiosat ovat korkeimmillaan hieman yli 20 metriä merenpintaa ylempänä, mutta sitä ympäröivät kankaat ovat noin kymmenen metrin korkeudella.<ref name="Finlandia8" />
Luokat: 
 
* Kunnat
Oulunsalon suurin järvi on [[Papinjärvi]].<ref name="Finlandia8" />
* Kaupunkien siivelläeläjät
 
==Muuta==
Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, [[Oulun lentoasema]] sijaitsee [[Kylänpuoli|Kylänpuolen]] kaupunginosassa.
 
Vuonna 2003 oulunsalolaisilla oli Suomen viidenneksi korkein koulutustaso.<ref> Tilastokeskus/koulutustiedot 2003</ref>
 
Lentokentäntien ja Karhuojantien risteyksessä sijaitsee vuonna 2005 avattu [[kauppakeskus Kapteeni]].
 
==Oulunsalon koulut==
* [[Kirkonkylän koulu (Oulunsalo)|Kirkonkylän koulu]]
* [[Pitkäkankaan koulu]]
* [[Salonpään koulu]]
* [[Oulunsalon yläaste]]
* [[Oulunsalon lukio]]
* [[Niemenrannan koulu]]
 
==Saaria Oulunsalon edustalla==
[[Akio]], [[Kammonkari]], [[Kolmenkoivunkari]], [[Kivenalustankari]], [[Koivukari (Oulunsalo)|Koivukari]], [[Kotakari (Oulunsalo)|Kotakari]], [[Kraaseli (Oulunsalo)|Kraaseli]], [[Kyrönkari]], [[Parmiinit]], [[Pikku-Kraaseli (Oulunsalo)|Pikku-Kraaseli]], [[Pöllönkari]], [[Varjakansaari]], [[Välikari (Oulunsalo)|Välikari]].
 
==Kuvia==
<gallery>
Tiedosto:Oulunsalo_Town_Hall_2006_05_06.JPG|[[Oulunsalon kunnantalo]]
Tiedosto:Riutunkari_wind_generator_01.jpg|[[Riutunkari]]n tuulipuiston tuulimyllyjä
Tiedosto:Oulunsalo_Watertower_2006_05_06.JPG|Oulunsalon vesitorni
</gallery>
 
==Kirjallisuutta==
* {{kirjaviite| Nimeke=Kotikuntani Oulunsalo|Tekijä=Jouko Hannula (toim.)|Julkaisija=Oulunsalo: Omakustanne|Vuosi= 1991|Tunniste=ISBN 952-90-3181-5}}
* {{kirjaviite| Nimeke=Oulunsalon historia|Tekijä=Mauno Hiltunen|Julkaisija=Oulunsalon kunta|Vuosi= 1987|Tunniste=ISBN 951-99871-5-0}}
 
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Oulunsalo}}
* [http://kuovi.oulunsalo.fi/index2.html Oulunsalon lukio]
 
{{Oulunsalo}}
{{Pohjois-Pohjanmaa}}
{{Metatieto}}