|
| pituusaste =
}}
'''Savukosken silta''' [[Pyhtää]]n ja [[Loviisa]]n rajalla on vuonna [[1927]] liikenteelle avattu teräsbetoninen[[teräsbetoni]]nen [[kaarisilta]]. Se ylittää [[Kymijoki|Kymijoen]] läntisimmän [[suuhaara]]n. Silta on otettu [[museosilta|museosillaksi]] vuonna [[1982]] ja on nykyään kevyen liikenteen siltana.<ref name="muskohdeselv">{{Kirjaviite | Tekijä = Liimatainen, Kirsi | Nimeke = Tiehallinnon museotiet ja -sillat | Suomentaja = | Vuosi = 2007 | Sivut = 62–64 | Selite = Museokohdeselvitys | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tiehallinto | Tunniste = ISSN 1459-1561 | www = http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/235768/Museokohdeselvitys/4a352b76-17f5-488d-b56b-0eec2bac37f9 | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 13.10.2013 }}</ref>
Savukosken silta on Ahvenkosken sota- ja liikennehistoriallisesti merkittävässä ympäristössä, joka sisältyy [[Museovirasto]]n inventoimiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]].<ref>{{RKY|id=1163|Nimi=Ahvenkosken historiallinen ympäristö}}</ref> Siltapaikan lähellä on Ruotsin ja Venäjän väliseen rajaan liittyviä puolustuslinnoitteita: Pyhtään puolella venäläisten ja Loviisan puolella ruotsalaisten rakentamia. Nämä ja muut Kymijoen rajalinnakkeet sisältyvät Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.<ref>{{RKY|id=1717|Nimi=Kymijoen rajalinnakkeet}}</ref>
== Rakenne ja mitat ==
Savukosken silta on tyypiltään teräsbetoninen yksinivelinen jäykkäkantainen kaarisilta. Sillan kaaret ovat hoikat, kaaren poikkipinnan leveys on 60 senttimetriä ja korkeus kannassa 70 ja laella 60 senttimetriä. Sillan kansilaatta on teräsbetonia, kuten myös 135 senttimetriä korkeat jäykistyspalkit. Jäykistyspalkin nivel on keskellä. Sillan teräksiset riipputangot ovat yksittäin, niiden paksuus on 35 millimetriä. Jäykistyspalkeissa on ylä- ja alareunassa toispuolinen laippa, joiden välissä on jäykistävät paksunnokset riipputankojen kiinnityskohdissa. Sillan ulkonäköä pidetään keveänä ja onnistuneena.<ref name="sh">{{Kirjaviite | Tekijä = Aitta, Seppo (vastaava toimittaja) | Nimeke = Siltojemme historia | Vuosi =2004 | Sivu = | Sivut = 304–305 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry | Tunniste =ISBN 951-758-446-6 | Viitattu =14.10.2013 }}</ref> Savukosken sillan sanotaan olevan ensimmäinen tyyppinsä edustaja maailmassa.<ref name="ps12"/>
Sillan kokonaispituus on 60 metriä ja jännemitta on 50 metriä, vapaaksi aukoksi jää 49 metriä. Sen nykyinen alituskorkaus on 1,1 metriä. Silta on kapea, sen hyötyleveys on 5 metriä ja sillan kannella on leveyttä 6,25 metriä. Suurin ylityskorkeus sillalla on 4,3 metriä.<ref>Piltz & Soosalu, 2012, s.26</ref>
== Rakentaminen ==
[[Tie- ja vesirakennushallitus|TVH]] rakennutti Savukosken sillan kokonaistoimituksena. Päätös rakentamisesta tehtiin vuoden 1924 lopussa ja jo aiemmin samana syksynä oli tehty tarvittava tielinjauksen oikaisu. Urakkakilpailun voitti [[tanska]]lainen, vuonna 1904 perustettu ja jo maailmanlaajuisesti tunnettu betonirakenteisiin erikoistunut rakennus- ja suunnitteluyritys [[Christiani & Nielsen]].<ref name="ps11"/> Sillan penkereet ja niiden keilat eivät kuuluneet siltaurakkaan.<ref name="ps12"/> Urakoitsija aloitti rakennustyöt alkukesästä 1926.<ref name="sh"/> Kovan virtauksen takia rakennustelineitä ei voitu pystyttää joen pohjaan, joten urakoitsija rakensi teräsristikkotornien varaan köysiradan Kymijoen yli. Sementtiasema oli joen länsirannalla ja varsinainen työmaa-alue oli itäpuolella.<ref name="ps11"/> Rataa käytettiin rakennustarvikkeiden, telineiden ja valumuottien siirtoon ja asennukseen. Sen avulla asennettiin myös asennettiin raudoitukset ja valettiin betoni. Siltakaarien valutelineiksi rakennettiin yhteensä neljä puurakenteista nivelellistä telinekaarta. Kummankin rannan telinekaaret vedettiin köysien avulla paikoilleen ja liitettiin yhteen lakikohdasta, lisäksi ne liitettiin toisiinsa vino- ja poikkisitein. Kaarien valun yhteydessä asennettiin paikoilleen sillan riipputangot, joiden varaan laudoitettiin ja valettiin jäykistyspalkit.<ref name="sh"/> Sillan kansi on betonia ja sen päällysteeksi oli valittu nupukiveys.<ref name="ps12"/>
Silta voitiin avata liikenteelle kesällä 1927.<ref name="sh"/>. Sen ympäristö näytti valmistumisen aikaan hiukan oudolta, koska silta oli rakennettu tavallista korkeampien maatukien varaan. Syynä oli varautuminen [[Ahvenkosken voimalaitos|Ahvenkosken voimalaitoksen]] rakentamiseen. Sen patoallas nosti vedenpintaa viitisen metriä ja peitti osan Kirnusaarta, myös vanha Rajasilta olisi jäänyt veden alle.<ref name="ps11"/>
== Korjaukset ==
Sillassa ilmenneitä betonivaurioita korjattiin 1930-luvun lopussa. Jatkosodasta huoltokuljetusten kannalta tärkeä silta selvisi vaurioitta. Siltaa korjattiin sodan loppupuolella ja myös 1950-luvulla, jolloin valtatie levennettiin ja päällystettiin asfaltilla, kuten siltakin. Autoliikenne sillalla loppui tielinjauksen muutoksen myötä 1967. Sillan ensimmäinen suuri peruskorjaus tehtiin 1981. Korjausmenetelmäksi valittiin ruiskubetonointi, joka ei kuitenkaan osoittautunut onnistuneeksi valinnaksi. Vuosina 2008–2010 tehdyssä peruskorjauksessa ruiskubetonointi poistettiin ja vauriokorjaukset tehtiin valamalla uutta betonia.<ref name="ps13">Piltz & Soosalu, 2012, s.13</ref>
== Museosillaksi ==
Valtatietä oikaistiin 1960-luvulla. Uusi tielinjaus kulki Ahvenkosken voimalaitoksen eteläpuolelta. Voimalaitoksen kanavan yli rakennettiin teräksinen [[langerpalkkisilta]], Ahvenkosken alakanavan silta ja sen länsipuolelle tulva-aukon silta. Tieoikaisu ja uusi silta otettiin käyttöön vuonna 1967.<ref name="ps12">Piltz & Soosalu, 2012, s.12</ref> Betonisen Savukosken sillan kaarimuoto siirtyi Ahvenkosken voimalaitoksen alakanavan siltaan<ref>Piltz & Soosalu, 2012, s.16</ref> ja sama kaarimuoto toistuu myös vuonna 2014 valmistuneessa uuden moottoritien 143-metrisessä teräksisessä yksikaarisessa langerpalkkisillassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.loviisa.fi/fi/palvelut/loviisatietoa/ajankohtaista/body0=12756 | Nimeke = Ahvenkosken langerpalkkisillan 90 metriä pitkä kaari asennetaan ensi viikolla | Ajankohta = 19.9.2013 | Julkaisija = Loviisan kaupunki | Viitattu = 13.10.2013 | Kieli = }}</ref> Koskenkylä–Kotka -moottoritie avattiin liikenteelle syyskuussa 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/koskenkyla_loviisa_kotka/Eteneminen | Nimeke = Eteneminen | Ajankohta = 5.9.2013 | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 13.10.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20141202210819/http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/koskenkyla_loviisa_kotka/Eteneminen/Tiedotearkisto/2014/valmistuu#.VH4qTjGsXTo | Nimeke = 1.9.2014: Moottoritie Koskenkylästä Kotkaan valmistuu tänään etuajassa |Selite = Internet Archivessa, tallennettu 2.12.2014 | Ajankohta = 1.9.2014 | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 2.12.2014 }}</ref>
Savukosken vanha betoninen kaarisilta otettiin museosillaksi vuonna 1982. Siltapaikka on historiallinen ja jokimaisema kaunis.<ref name="muskohdeselv"/> Silta on peruskorjatttu 1981, jolloin sen kannen päällysteeksi vaihdettiin alkuperäinen materiaali eli nupukivi. Viimeisin peruskorjaus on vuosilta 2008–2010, jossa se palautui kutakuinkin alkuperäiseen ulkoasuunsa.<ref name="ps13"/>
| 