Ero sivun ”Bertolt Brecht” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 25:
== Elämä ==
Bertolt Brecht syntyi Augsburgissa [[Baijeri]]ssa. Hänen äitinsä oli protestantti ja isänsä katolinen paperitehtaan johtaja. Brecht opiskeli lääketiedettä ja työskenteli [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaan lääkintäjoukoissa. Sotakokemusten katsotaan vaikuttaneen syvällisesti hänen ajatteluunsa.<ref name="ens">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset-Cicero) | Sivu = 672-3 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1976 | Isbn= 951-1-02233-4}}</ref> Sodan jälkeen hän palasi lääketieteen opintoihin, mutta keskeytti ne 1921. Brechtin ensimmäinen näytelmä ''Baal'' esitettiin vuonna 1923. Siitä tuli erittäin suosittu. Vuonna 1927 Brecht alkoi lukea [[Karl Marx]]in ''[[Pääoma (Marx)|Pääomaa]]'', ja vuoteen 1929 mennessä hänestä oli tullut kommunisti.<ref name="Kirjasto.sci.fi">http://www.kirjasto.sci.fi/brecht.htm</ref> <!--viite koko kappaleeseen--> Tosin hän ei koskaan liittynyt kommunistiseen puolueeseen.
=== Pakolaisvuodet ===
Rivi 32:
[[Natsi-Saksa]]ssa hänen näytelmänsä kiellettiin. Vuonna 1939, kun sota näytti väistämättömältä, hän siirtyi Ruotsiin. Saksan vallattua Tanskan ja sen jälkeen Norjan Brecht haki viisumia Yhdysvaltoihin. Viisumipäätöstä hän odotti Suomessa toukokuuhun 1941 asti. Suomessa Brecht asui [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] vieraana ja kirjoitti muun muassa näytelmän ''Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti'' Wuolijoen kanssa.
Suomesta hän jatkoi Neuvostoliiton ([[Vladivostok]]in) kautta Yhdysvaltoihin, jossa asettui Kalifornian [[Santa Monica]]an, jossa oleskeli hänen kohtalotovereinaan, muiden muassa [[Thomas Mann]].<ref name="ens" /> Hän yritti toimia Hollywood-käsikirjoittajana, mutta sai vain yhden käsikirjoituksen myytyä. Vuonna 1947 Brechtiä syytettiin amerikkalaisvastaisesta toiminnasta. Tästä Brecht kuitenkin selvisi sepittämällä syyttäjilleen puolitotuuksia.<ref name="Kirjasto.sci.fi" />
Vuonna 1949 Brecht muutti [[Itä-Saksa]]an [[Berliini]]in. Hän anoi ja sai vuonna 1950 [[Itävalta|Itävallan]] kansalaisuuden turvatakseen vapaan matkustusoikeuden. Brecht kirjoitti DDR:n järjestelmää kevyesti kritisoivia näytelmiä, jotka läpäisivät sensuurin ja saivat paljon suosiota sekä Itä-Saksassa että länsimaissa. Hän kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1956.<ref name="Kirjasto.sci.fi" />
== Tuotannosta ==
Brechtin tyylilaji on [[eeppinen teatteri]]. Hän pyrki vieraannuttamaan katsojan tapahtumista niin, että katsoja ei eläydy, vaan tietää kokemuksen olevan näytelmää. Näin kirjailija pääsee vetoamaan järkeen, ei tunteisiin. Hän oli oppositiossa vallitseviin oloihin nähden, käytti suoraa puhetta ja karttoi [[estetismi]]ä. Brecht oli yhtä aikaa mystikko ja selkeään logiikkaan pyrkivä ajattelija. Totuuden hän katsoi suhteelliseksi monimutkaisen todellisuuden edessä.<ref name="ens" />
Vuonna 1979 ensi-iltansa sai [[Ralf Långbacka]]n ohjaama elokuva ''Herr Puntila och hans dräng Matti'', joka oli Suomessa filmattu ja ruotsiksi näytelty elokuva Brechtin näytelmästä. Puntilaa elokuvassa näytteli [[Lasse Pöysti]] ja Mattia [[Pekka Laiho]].
Rivi 49:
* Mies on mies (Mann ist Mann, 1927)
* Kerjäläisooppera / Kolmen pennin ooppera (Dreigroschenoper, 1928)
* Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho (ooppera, Aufstieg und Fall der Stadt Mahagonny, 1929, musiikki: Weill)
* Happy End (Happy End, 1929)
* Poikkeus ja sääntö (Die Ausnahme und die Regel, 1930)
| |||