Ero sivun ”Kuokka” versioiden välillä

'''Kuokka''' on varrellinen kahden käden maanmuokkaus- ja kaivutyökalu, jonka päässä on kookas, levymäinen terä.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref> Kuokassa on metalliterä ja kirveen vartta muistuttava varsi kohtisuorassa levyterää vastaan. Suomessa kuokalla kuokittiin ennen [[suo]]ta, kun siitä tehtiin viljelymaata. Kuokalla käännettiin kuivatun suon pinta, joka oli [[rahkasammal]]ta, niin että se kuivui ja lakkasi kasvamasta sammalta. Suomessa tehtiin kuokalla suosta viljelymaata syrjäkylillä vielä 1940- ja 1950-luvulla. Lisäksi kuokkaa voi käyttää puiden istutukseen. Esim. koivua istutettaessa kuokka on sopivampi istutusväline kuin pottiputki koska koivun taimi ei välttämättä mahtuisi verraten ohkaiseen pottiputkeen.

 

 

Pellon raivaukseen kuokalla viittaa [[Väinö Linna]]n romaanin ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' tunnettu aloituslause: ''"Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi."''