Ero sivun ”Pohjois-Ossetia-Alania” versioiden välillä

p
ei muokkausyhteenvetoa
(+ f (aika))
p
|väestönlaskennan vuosi = 2010
|väestötiheys = 89
|kielet = [[osseetin kieli|osseetti]] ja [[venäjän kieli|venäjä]]
|bkt = 74&nbsp;844,8 milj. <code>[[ISO 4217|RUB]]</code><ref name="BKT-RU-19982010"/><br><small>(eli 0,20 % koko Venäjän BKT:stä)</small>
|bkt_vuosi = 2010
|bkt_asukasta_kohti = 104,975 kRUB,<br> noin 2&nbsp;572 EUR<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/><br><small>eli 40&nbsp;% Venäjän keskiarvotasosta</small>
|hdi =
|hdi_vuosi =
Alue kehittyi nopeasti. Gruusian sotilastie Tbilisin ja Vladikavkazin välille valmistui 1799. 1800-luvulla rakennettiin rautatie Vladikavkazista Rostoviin. Ensimmäiset osseetinkieliset kirjat painettiin jo 1700-luvun lopulla.
 
Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Pohjois-Ossetiasta tuli osa Venäjän federaatioon kuulunutta lyhytaikaista autonomista Vuoristolaisneuvostotasavaltaa (Го́рская АССР), joka perustettiin 20. tammikuuta 1921. Tämä autonominen tasavalta jaettiin Kabardi-Balkariaan, Karatšai-Tšerkessiaan, Tšetšeenien, Inguušien ja [[Pohjois-Ossetian autonominen alue|Pohjois-Ossetian autonomisiin alueisiin]] 7. heinäkuuta 1924. Autonomisesta alueesta tuli [[Pohjois-Ossetian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]], osana Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa, joulukuussa 1936.
 
[[Natsi-Saksa|Saksalaiset]] joukot pääsivät toisen maailmansodan aikana myös Pohjois-Ossetiaan. Vladikavkazia kuitenkaan ei pystytty valtaamaan marraskuussa [[1942]].
Pohjois-Ossetiasta tuli ensimmäinen Venäjän SFNT:n osa, joka julistautui suvereeniksi (20. kesäkuuta 1990). Tästä huolimatta se on edelleen osa [[Venäjän federaatio]]ta. Osa osseeteista asui Etelä-Ossetiassa, joka oli osa Gruusian sosialistista neuvostotasavaltaa. Gruusian itsenäistyttyä Georgiana 1991 se lakkautti Etelä-Ossetian autonomisen aseman, ja runsaasti osseetteja pakeni rajan yli Pohjois-Ossetiaan. Sadantuhannen osseettipakolaisen virta aiheutti ongelmia etenkin [[Esikaupunkipiiri (Vladikavkaz)|Vladikavkazin esikaupunkipiirin]] (''Prigorodnyi'') inguušiväestössä.
 
Stalin oli siirtänyt osan Prigorodnyista Ingušiasta Pohjois-Ossetiaan 1944, karkottaessaan inguušit Keski-Aasiaan. Vaikka väki sai myöhemmin palata kotiinsa, alue jäi edelleen kuulumaan Pohjois-Ossetiaan. Etelä-Ossetian pakolaisvirran aiheuttaman konfliktin aikana monet inguušit pakenivat [[Ingušia]]an, eikä riitaa tasavaltojen välillä ole vielä sovittu. Pohjois-Ossetia on saanut myös osansa autonomisten naapuritasavaltojen kriiseistä, verisin tapahtuma oli syyskuun 2004 alussa tšetšeenien suorittaman [[Beslanin koulukaappaus]], jossa 335 siviiliä, monet lapsia saivat surmansa.
 
== Hallinnollinen jako ==
 
=== Kaupungit===
Väestöstä 63,8 prosenttia oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupunkilaisia. Suurin kaupunki oli [[Vladikavkaz]] (311&nbsp;693 as.). Muita alueen kaupunkeja ovat [[Mozdok]] (38&nbsp;768 as.), [[Beslan]] (36&nbsp;728 as.), [[Alagir]] (20&nbsp;949 as.), [[Ardon]] (18&nbsp;774 as.) ja [[Digora]] (10&nbsp;856 as.). Kaupunkityyppisiä taajamia oli väestönlaskennan mukaan vain yksi, pääkaupungin kaupunkipiirikuntaan kuuluva [[Zabodskoi]] (16&nbsp;792 as.)<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
 
=== Etninen jakauma===
 
==Talous==
Pohjois-Ossetia-Alania tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 74,84 miljardia [[Venäjän rupla|ruplan]] osuuden eli 0,20 % Venäjän federaation [[bruttokansantuote|BKT:stä]].<ref name="BKT-RU-19982010"/> Jokaista tasavallan asukasta kohti jaettuna tämä on
105,0 tuhatta ruplaa eli noin 2&nbsp;572 euroa.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/> Tämä on 40&nbsp;% Venäjän keskiarvotasosta eli tasavalta ei ole kovin tuottava alue Venäjän BKT:n kannalta katsottuna. Maan matalimman BKT-tuottavuuden
[[Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri]]n seitsemästä alueesta tämä oli kuitenkin toiseksi korkein taso.
 
<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm| Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija.| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)]| Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 2013-02-11| Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
<ref name="BKT-RU-19982010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls| Nimeke = Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei)| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Venäjän federaation eri subjektien aluellinenalueellinen BKT (MS Excel-taulukko) | Ajankohta =12.4.2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu =2013-02-11| Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="RUBtoEUR2010-12-31">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecb.int/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-rub.en.html| Nimeke = Euro exchange rates RUB | Tekijä = | Selite = Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR | Ajankohta = Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31| Julkaisupaikka = | Julkaisija = European Central Bank, ecb.int| Viitattu =2013-02-11 | Kieli ={{en}} }}</ref>