Ero sivun ”Omatunto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link GA template (handled by wikidata)
Rivi 1:
[[Tiedosto:Chifflart - Das_Gewissen - 1877.jpeg|thumb|François Chifflart: ''Omatunto'']]
'''Omatunto''' on ihmisen sisäinen kokemus, jonka on oletettuoletetaan neuvovan ihmistä erilaisissa tilanteissa. Yleensä omantunnon "olemassaolo" havaitaan, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.<ref>https://www.talentumshop.fi/webshopdata/prod/foreword/978-952-14-1302-5.pdf</ref> [[Psykoanalyysi]]ssä omaatuntoa suurin piirtein vastaa [[yliminä]]n käsite.<ref>http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html</ref><ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref><ref>http://personal.inet.fi/koti/rossi/ps1m.html</ref> Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi ''moraalinen vaisto''. [[Psykologia]] pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista lähtökohdista.
 
Esimerkiksi [[vala]]n sijasta annettavat vakuutukset vetoavat "[[kunnia]]an ja omaantuntoon". [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneitten kansakuntien]] [[ihmisoikeuksien julistus]] alkaa toteamuksella:
Rivi 6:
 
== Omantunnon alkuperä ==
OmatunnonOmantunnon erilaiset tehtävät jäsentyvät seuraavasti:
* Käskevä, autoritaarinen tai periksiantamattomuuden merkitystehtävä (Butler 1726).
* Aktiivinen, täytäntöönpaneva tai konkretisoiva merkitystehtävä (Broad 1930).
Rivi 12:
* Vartioiva, uhkaava tai katumusta tuottava merkitystehtävä ([[Sokrates]] noin 380 eaa. ja Kant 1797).
Jokaisesta omatunnon merkitystehtävästä tarkentuu sitten määritelmä seuraavien näkökulmien mukaan:
* Ihmisen kyky arvioida itseään moraalisessa mielessä ja samalla kyky erottaa hyvä pahasta (Mackenzie 1901).
* Yksilöllinen mielen heijastus yhteiskunnassa vallitsevista tavoista (Clifford 1879).
* Tietynlainen kykytuntemus erottaayhteiskunnassa hyvävallitsevista pahastahyvistä tavoista (MackenzieClifford 19011879).
* Hengellinen aisti, jolla voi kuullasaada tietoa Jumalan puhettailmoittamasta oikeasta ja väärästä (Raamattu, Hebr. 5. 11-14).
* Sympatian ja empatian tuntemusten perusta (Smith 1759).
* Tunnejärjestelmä, joka on samanlainen kuin isänmaallisuus tai rakastuminen (Shand 1914).
* MielessäMoraalisten olevaasioiden kuva todellisestaperinpohjainen, ihanteellisestavilpitön tai tavoiteltavastamuu sellainen minästäpohdiskelu (Lillie 1966).
* MoraalistenMielessä asioidenoleva perinpohjainenkuva pohdiskelutodellisesta tai ihanteellisesta minästä (Lillie 1966).
Omantunnon määritelmästä syntyy siis eri näkökulmista erilaisia tuotoksia, joiden kirjoitettu muoto muodostuu sitten moninaiseksi. Kuitenkin edellä kuvattu jäsennys toimii määritelmien runkona.
* Hengellinen aisti, jolla voi kuulla Jumalan puhetta oikeasta ja väärästä (Raamattu, Hebr. 5. 11-14).
 
Omantunnon alkuperästä [[Charles Darwin]]in väite oli se, että korkeammat eläimet ilmentävät merkkejä omastatunnosta, joista ihmisen omatunto on kehittynein.<ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref> Hänen mukaansa myös mikä tahansa sosiaalinen eläin, jonka älyllisyys kehittyisi riittävästi, omaksuisi väistämättä
moraalin tai omantunnon.<ref>http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Homunculus_light.pdf</ref>
 
Rivi 36 ⟶ 38:
 
== Lähteet ==
Heiska, J. (2012) Usko, tiede ja tuska. Mediapinta: Tampere,s.77-79.
{{Viitteet|sarakkeet}}