Ero sivun ”Virvatuli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
tämä artikkeli > täsmennyssivu
viite, viitten päivitys, w-fix, tarpeeton ks. myös -linkki pois, vanhentuneita linkkejä, lähdepyyntöjä
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo luonnonilmiöstä. Sanan muita merkityksiä on [[Virvatuli|täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:Tulilautta3.jpg|250px|thumb|Virvatulia kerrotaan nähdyn myös veden pinnalla. Virvatuli voisi ehkä näyttää tältä.]]
'''Virvatulet''' tai(myös '''aarnivalkeat''', '''aarretulet''' tai '''aarreliekit''')<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kaiken oudon käsikirja | Tekijä = Kaaro, Jani | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = BTJ Kustannus | Vuosi = 2009 | Sivu = 8 | Isbn = 978-951-692-731-5}}</ref> ovat [[tuli]]a tai [[valo]]nlähteitä, joita havaitaan yleensä pimeässä asumattomilla alueilla lähellä maan- tai vedenpintaa tai aivan pinnassa. Virvatuli on muodoltaan joko liekin kaltainen, valopallo tai hahmoton. Virvatulia on eri värisiä. Joidenkin virvatulten kerrotaan hyppelehtivän, vaappuvan tai huojuvan, tai jopa liikkuvan paikasta toiseen. Kerrotaan usein, että virvatulet katoavat tai etääntyvät kauemmas, kun niitä lähestyy.
 
Virvatulia esiintyy yleensä samoilla paikoilla tai alueilla toistuvasti, ja joillakin paikoilla niistä on pitkä kansanperine. Virvatulet ovat yleensä hiljaisia, ja niitä nähdään hiljaisilla seuduilla. Virvatulen on jopa kerrottu kadonneen, kun on pidetty kovaa ääntä. Toisaalta joihinkin [[Aarnihauta|aarnihautoja]] koskeviin kansanperinteisiin liittyvät paikalta kuuluvat oudot äänet.
Rivi 11:
Virvatulia tunnetaan lähes kaikkien [[kulttuuri]]en perinteistä, ja usein niihin liittyvät kansanperinteet ovat hyvin vanhat. [[Suomi|Suomessa]] ja muuallakin [[Eurooppa|Euroopassa]] on ollut käsityksiä, joiden mukaan virvatulet ovat [[henkiolento]]ja tai henkiolentojen valoja, joilla ne houkuttelevat ihmisiä eksymään tai vahingoittumaan. Vaappuvia virvatulia on voitu pitää [[lyhty]]inä, joita joku olento kantaa pimeässä.
 
Suomessa uskottiin, että aarnivalkean alla saattoi olla [[aarre]], jonka arvometalleja aarteen [[haltija]] kiillotti tai puhdisti liekillä. [[Aarnihauta]] oli aarrekätkö, jota vartioi aarniksiAarniksi kutsuttu haltia. Virvatulien uskottiin palavan aarnihaudoilla varsinkin [[juhannus]]yönä. Silloin ne ilmoittivat aarteen sijaintipaikan.
 
Virvatulet on usein liitetty myös [[kummittelukummitus|kummitteluun]]un. Vanhan perinteen mukaisesti varsinkin [[Hautausmaa|hautausmailla]] tai surma- tai onnettomuuspaikoilla nähtyjä virvatulia pidetään ihmisten [[sielu]]ina. Eräiden liekkiä muistuttavien virvatulten nimitys on ollut [[liekkiö]]. Liekkiö on ajateltu esimerkiksi aavelinnuksi tai lapsen sieluksi. Joskus uskottiin, että kun hautausmaalta nousee tulta, siellä on [[kakkiainen]].
 
Joistakin virvatulien perinteisistä havaintopaikoista Euroopassa ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] kerrotaan samankaltaista [[kulkutarina]]na levinnyttä kertomusta. Sen mukaan paikalla on käynyt onnettomuus, esimerkiksi junaturma. Nähty vaappuva valo on päätään etsivän onnettomuuden uhrin lyhty.
 
Metalliesiintymiä on entisaikaan etsitty paikoilta, joissa on näkynyt valoilmiöitä. [[Outokumpu|Outokummun]] mineraaliesiintymän päällä kerrotaan palaneen aarnivalkeita.<ref>[http://www.vanhakaivos.fi/sivut/historia.html]{{404}}</ref>
 
[[Runo]]issa ja lauluissa virvatulet ovat yleensä maailman houkutusten vertauskuva, ne ovat samalla tavalla pettäviä ja katoavia. [[Eino Leino|Eino Leinon]] runossa ”Nocturne” sanoo elämänsä taistelut jo läpikäynyt: ”En ma enää aja virvatulta”. Tällä hän tarkoittaa häilyväisten haaveiden ja onnen lupausten jahtaamisen lopettamista, ja tyytymistä siihen, mitä on käsillä.
 
== Tieteelliset selitykset ==
VirvatulillePerinteiden tuntemat virvatulet kattavat oletetusti useita erityyppisiä ilmiöitä ja niille tarjotut [[Luonnontiede|luonnontieteelliset]] selitykset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Perinteiden tuntemat virvatulet kattavat siis oletetusti useita erityyppisiä ilmiöitä. Soilla havaittu sininen tai vihertävä liekki johtuu teorian mukaan suosta nousevistanousevasta [[suokaasumetaani]]istasta, joitajota syntyy [[orgaaninen yhdiste|eloperäisen aineksen]] lahoamisesta, käymisestä tai mätänemisestä. Oletetaan, että suon pintaan nouseva kaasu syttyy jostain syystä palamaan. Syttyminen voisivoi johtua vähäisistävähäisestä määristämäärästä kaasua, joka syttyy itsestään palamaan tullessaan kosketuksiin hapen kanssa. Monet yksityiskohdat tässä selitysmallissa ovat kuitenkin ongelmallisia. [[Metaani]], yleinen suokaasu, esimerkiksi palaa räjähdysmäisesti ja nopeasti. Vaikka jotkut virvatulet ovat lyhytaikaisia, toisten on kerrottu voivan palaa vakaasti pitkiäkin aikoja. Tasainen palaminen edellyttäisi myös tasaista kaasun ”erittymistä” suon pintaan. Metaani myös palaa keltaisella liekillä, kun tas virvatulet kerrotaan yleensä sinertäviksi.<ref>http://www.rod.beavon.clara.net/willo.htm {{404}}</ref> Metaani myös palaa kuumalla liekillä, mutta virvatulten ei olla kerrottu polttaneen tai sytyttäneen mitään.
 
[[Bioluminesenssi]] eli eliöiden biologisesti tuottama valo selittää joitakin tapauksia. Heikkovaloiset ja paikallaan pysyvät valonlähteet pimeässä luonnossa voivat olla bioluminoivaa [[levä]]ä tai sientä (''katso:'' [[peikonkulta]]). Ehkä myös [[kiiltomato]]ja on toisinaan pidetty virvatulina.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://wwwarchive.smy.fitoday/koulut/polku/nuotiolla/metsanhaltiat_selitykset.htmljkes | Nimeke = Metsäpolku: nuotiolla],Nuotiolla Suomen| Julkaisija = Metsäyhdistys | Selite = Arkistoitu sivu | Viitattu = 25.12.2014}}</ref>
Virvatulille tarjotut [[Luonnontiede|luonnontieteelliset]] selitykset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Perinteiden tuntemat virvatulet kattavat siis oletetusti useita erityyppisiä ilmiöitä. Soilla havaittu sininen tai vihertävä liekki johtuu teorian mukaan suosta nousevista [[suokaasu]]ista, joita syntyy [[orgaaninen yhdiste|eloperäisen aineksen]] lahoamisesta, käymisestä tai mätänemisestä. Oletetaan, että suon pintaan nouseva kaasu syttyy jostain syystä palamaan. Syttyminen voisi johtua vähäisistä määristä kaasua, joka syttyy itsestään palamaan tullessaan kosketuksiin hapen kanssa. Monet yksityiskohdat tässä selitysmallissa ovat kuitenkin ongelmallisia. [[Metaani]], yleinen suokaasu, esimerkiksi palaa räjähdysmäisesti ja nopeasti. Vaikka jotkut virvatulet ovat lyhytaikaisia, toisten on kerrottu voivan palaa vakaasti pitkiäkin aikoja. Tasainen palaminen edellyttäisi myös tasaista kaasun ”erittymistä” suon pintaan. Metaani myös palaa keltaisella liekillä, kun virvatulet kerrotaan yleensä sinertäviksi.<ref>http://www.rod.beavon.clara.net/willo.htm</ref> Metaani myös palaa kuumalla liekillä, mutta virvatulten ei olla kerrottu polttaneen tai sytyttäneen mitään.
 
Joitakin virvatulia on toisinaan verrattu käytökseltään ja ulkonäöltään [[pallosalama|pallosalamoihin]]. Onkin ehdotettu, että valopallomaiset tai liikkuvat virvatulet saattaisivat johtua luonnossa esiintyvistä sähköisistä ilmiöistä.{{lähde|25.12.2014}} Ukkosella esimerkiksi korkeisiin rakennuksiin tai puiden latvoihin syntyvää hohdetta kutsutaan [[ukonvirva]]ksi. Ukonvirva on sähköinen ilmiö.
[[Bioluminesenssi]] eli eliöiden biologisesti tuottama valo selittää joitakin tapauksia. Heikkovaloiset ja paikallaan pysyvät valonlähteet pimeässä luonnossa voivat olla bioluminoivaa [[levä]]ä tai sientä (''katso:'' [[peikonkulta]]). Ehkä myös [[kiiltomato]]ja on toisinaan pidetty virvatulina.<ref>[http://www.smy.fi/koulut/polku/nuotiolla/metsanhaltiat_selitykset.html Metsäpolku: nuotiolla], Suomen Metsäyhdistys</ref>
 
Liikkuvien virvatulten selitykseksi on jopa ehdotettu bioluminoivaa levää, hometta tai bakteereita turkissaan kantavia eläimiä. Lintujen on kerrottu joskus, erittäin harvoin, hohtavan. Venäjällä väitetään ammutun joitakin hohtavia sorsia, joiden valo on jonkin aikaa eläimen kuolemasta hiipunut. On myös ollut havaintoja, että joidenkin pöllöjen rintapuoli hohtaisi pimeässä. Yhdessä tapauksessa pimeässä lentävät valoilmiöt ovatkin paljastuneet [[tornipöllö]]iksi.<ref>[http://www.owlpages.com/articles.php?section=Studies+and+Papers&title=Min+Min A Review of accounts of luminosity in Barn Owls], Fred Silcock / The Owl Pages, 4.6.2004 (päivitetty 6.7.062006)</ref>
Joitakin virvatulia on toisinaan verrattu käytökseltään ja ulkonäöltään [[pallosalama|pallosalamoihin]]. Onkin ehdotettu, että valopallomaiset tai liikkuvat virvatulet saattaisivat johtua luonnossa esiintyvistä sähköisistä ilmiöistä.
 
Aavoilla mailla esimerkiksi Yhdysvalloissa ja [[Israel]]issa nähdyt virvatulet johtuvat teorian mukaan ilmakehän toisesta paikasta heijastamista kaupunkien tai teiden valoista, eräänlaisista [[kangastus|kangastuksista]].{{lähde|25.12.2014}}
Liikkuvien virvatulten selitykseksi on jopa ehdotettu bioluminoivaa levää, hometta tai bakteereita turkissaan kantavia eläimiä. Lintujen on kerrottu joskus, erittäin harvoin, hohtavan. Venäjällä väitetään ammutun joitakin hohtavia sorsia, joiden valo on jonkin aikaa eläimen kuolemasta hiipunut. On myös ollut havaintoja, että joidenkin pöllöjen rintapuoli hohtaisi pimeässä. Yhdessä tapauksessa pimeässä lentävät valoilmiöt ovatkin paljastuneet [[tornipöllö]]iksi.<ref>[http://www.owlpages.com/articles.php?section=Studies+and+Papers&title=Min+Min A Review of accounts of luminosity in Barn Owls], Fred Silcock / The Owl Pages, 4.6.2004 (päivitetty 6.7.06)</ref>
 
Täysin epätieteellisinä pidettyihin virvatulten selityksiin kuuluvat muun muassa maan alta purkautuvat [[tektoniikkalaattatektoniikka|tektonisten]] tapahtumien irtipäästämät energiat.
Aavoilla mailla esimerkiksi Yhdysvalloissa ja [[Israel]]issa nähdyt virvatulet johtuvat teorian mukaan ilmakehän toisesta paikasta heijastamista kaupunkien tai teiden valoista, eräänlaisista [[kangastus|kangastuksista]].
 
Ukkosella esimerkiksi korkeisiin rakennuksiin tai puiden latvoihin syntyvää hohdetta kutsutaan [[ukonvirva]]ksi. Ukonvirva on sähköinen ilmiö.
 
Täysin epätieteellisinä pidettyihin virvatulten selityksiin kuuluvat muun muassa maan alta purkautuvat [[tektoniikka|tektonisten]] tapahtumien irtipäästämät energiat.
 
== Virvatulten vertauskuvallisuus ==
 
[[Runo]]issa ja lauluissa virvatulet ovat yleensä maailman houkutusten vertauskuva, ne ovat samalla tavalla pettäviä ja katoavia. [[Eino Leino|Eino Leinon]] runossa ”Nocturne” sanoo elämänsä taistelut jo läpikäynyt: ”En ma enää aja virvatulta”. Tällä hän tarkoittaa häilyväisten haaveiden ja onnen lupausten jahtaamisen lopettamista, ja tyytymistä siihen, mitä on käsillä.
 
== Katso myös ==
* [[Liekkiö]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
 
{{valoilmiöt}}