Ero sivun ”Sassanidit” versioiden välillä

'''Sassanidien dynastia''' (ساسانیان, ''Ṣāṣānīyān'') oli [[persia]]lainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita lähi-idässä toisen [[Persia]]n valtakunnan aikana vuosina [[226]]–[[651]]. Sassanidien dynastian perusti [[Ardašir I]], kun hän oli lyönyt viimeisen [[Parthia]]n [[arsakidit|arsakidisukuisen]] kuninkaan [[Artabanos IV]]:n. Dynastia päättyi, kun shaahi [[Yazdegerd III]] hävisi 14-vuotisen taistelun [[umaijadit|umaijadien kalifaatille]], ensimmäiselle [[islam]]ilaiselle valtakunnalle.

 

 

==Ensimmäiset kultaiset vuodet (309–379)==

Hormizd II:n kuoleman jälkeen etelän arabit alkoivat hyökkäillä ja ryöstellä valtakunnan eteläosan kaupunkeja. He hyökkäsivät myös sassanidisuvun kotiprovinssiin Farsiin. Samaan aikaan Persian ylimystö tappoi Hormizd II:n vanhimman pojan, sokaisivat toisen ja vangitsivat kolmannen. Kolmas pakeni myöhemmin vankeudestaan roomalaisten alueille. Kruunu varattiin Hormmizd II:n erään vaimon syntymättömälle lapselle. [[Sapor II]]:n (309–379) sanotaan olevan historian ainoa kohdussa kruunattu, kruunu sijoitettiin hänen äitinsä vatsalle. Pojan synnyttyä valtakuntaa hallitsivat hänen äitinsä ja ylimystö. Saporin vartuttua hän ryhtyi itse hallitsemaan ja osoittautui siinä tehokkaaksi.