Wikipedia

Ero sivun ”Kertausharjoitukset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
'''Kertausharjoitusten''' tarkoitus on pitää yllä [[Sotilasreservi|reserviläisten]] sotilastaitoja. Niihin osallistuminen käskettäessä on velvollisuus, jonka täyttämättä jättämisestä voidaan rangaista sakkorangaistuksella.
 
Toisen maailmansodan jälkeisistä Suomen puolustusvoimien kertausharjoituksista ensimmäiset järjestettiin 1950 säädetyn [[asevelvollisuuslaki|asevelvollisuuslain]] perusteella vasta 8. toukuukuutatoukukuuta -– 11. lokakuuta 1953 välisenä aikana. Tuolloin kertausharjoittelivat 1 155 upseeria ja 374 aliupseeria, jotka olivat upseerikoulutuksessa. Kertausharjoitusmääräyksen saaneet olivat valitut vapaaehtoisen ilmoittautumisen perusteella. Kertausharjoitusten pituudet vaihtelivat 15 päivästä 60 päivään. <ref>[[Mitä missä milloin|Mitä-Missä-Milloin]] 1954, sivu 37, oikea palsta</ref>
 
==Kertausharjoitukset Suomessa ==
Reserviläiset ovat asevelvollisia 43 vuotta, eli 18 – 60 18–60-vuotiaina. Kertausharjoitusvelvoite on upseereilla ja aliupseereilla 100 päivää, erikoiskoulutetulla miehistöllä 75 päivää, ja miehistöllä 40 päivää. Kertausharjoituksia ei monessakaan tapauksessa ole näin paljoa. Toisaalta vaativimmissa reserviläisten tehtävissä kertaustausharjoitusvuorokausia saattaa olla enemmänkin.
 
Kertausharjoituksia ovat mm. tehtäväkohtaiset harjoitukset (esim. avain- ja erikoishenkilöstö), runkohenkilöstön harjoitukset ja joukkokohtaiset harjoitukset.
Rivi 13:
Harjoituksesta voi saada anomuksesta vapautuksen, mikäli siihen on tosiasialliset perusteet.
 
Vuosittain on koulutettu noin 27 000 reserviläistä. Vuosina 2012 – 20142012–2014 koulutetaan noin 4 000 reservilästä puolustusvoimien säästämisvelvoitteiden vuoksi. Vuodesta 2015 alkaen koulutettavien reserviläisten määrä on noin 18 000 vuodessa.<ref>Puolustusvoimien toimintasuunnitelma 2013 – 20172013–2017</ref>
 
Reservin ylennysten yhtenä ehtona on [[sotilasarvo]]sta riippuen tietty määrä kertausharjoituspäiviä ja vähintään viisi vuotta edellisestä ylennyksestä. Ylennys perustuu aina poikkeusolojen tehtävään ja kokonaisharkintaan eikä ole automaattinen, vaikka kertausharjoitusvuorokausimäärät täyttyisivätkin.
Rivi 25:
 
Reserviläisen ura ja poikkeusolojen sijoitus voi muodostua esimerkiksi seuraavasti:
-* 1. tehtävä varusmiespalveluksessa tuotetussa sodan ajan joukossa, 5 – 105–10 vuotta;
-* 2. tehtävä alueellisessa tai paikallisjoukossa, esim. Maakuntajoukossa, 5 – 105–10 vuotta;
-* 3. tehtävä perustamisorganisaatiossa, 5 – 105–10 vuotta;
-* seuraavat vapaaehtoiset tehtävät esimerkiksi MPK kouluttajana sekä toimiminen reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöissä.
 
Kertausharjoituksista voi myös kieltäytyä hakemalla [[Täydennyspalvelus|täydennyspalvelukseen]], jonka [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] [[siviilipalveluskeskus]] järjestää, ja jonka pituus on käytännössä aina viisi vuorokautta.
Rivi 34:
=== Täydennyskurssit reservissä ===
 
Puolustusvoimat jatkaa miehistöön kuuluvien reserviläisten kouluttamista aliupseereiksi sekä reservin aliupseerien kouluttamista reservin upseereiksi osana reservin koulutusjärjestelmää. Molempaan koulutukseen hyväksytään vuosittain noin 20 - 3020–30 reserviläistä.
 
=== Vapaaehtoiset harjoitukset ===
Rivi 45:
[[Maanpuolustuskoulutusyhdistys]] järjestää sotilaallisia valmiuksia kehittää koulutusta ja arjen turvallisuutta kehittävää koulutusta. Kurssit eivät ole kertausharjoituksia. Sotilaalliset lisäkurssit ja eräät muut kurssit kuitenkin rinnastetaan kertausharjoituksiin tietyin poikkeuksin. MPK:n kurssit voivat olla myös maksullisia kurssilaisille.
 
Puolustusvoimat tilaa MPK:lta sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta. Vuosina 2012 - 20132012–2013 tilattiin 250 koulutustapahtumaa ja yli 16 000 koulutusvuorokautta.
 
== Kertausharjoitusten arviointi ja kehittäminen ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kertausharjoitukset”