Ero sivun ”Lukeva pariisitar” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
Lisäsin kaksi virkettä, mutta lähteen merkitsemistavasta en ollut aivan varma.
Rivi 1:
'''Lukeva pariisitar''' on suomalaisen taiteilijan [[Albert Edelfelt]]in öljyvärimaalaus kankaalle vuodelta 1880. Kooltaan tämä maalaus on 81×100 cm ja se kuuluu [[Ateneumin taidemuseo]]n kokoelmiin, jonne se talletettiin vuonna 1893.
 
''Lukeva pariisitar'' -maalaus kuvaa nuorta ranskalaista naista, Virginietä. Virginie oli tullut keväällä 1880 Edelfeltin malliksi ja josta hän kolmen seuraavan vuoden aikana maalasi useita maalauksia.<ref name="albert">{{Kirjaviite|Nimike=Albert Edelfelt|Vuosi=2004|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Ateneumin taidemuseo|Selite=Näyttelyteos|Ibsn=952-10-1975-1|Viitattu=5.2.2014}}|</ref>Tässä ''Lukeva pariisitar'' -maalauksessa roosaan valkoisin röyhelöin koristeltuun mekkoon pukeutunut Virginie lukee kulunutta kirjaa kyljellään maaten. VirginienHänen ruskeat otsalta kiharat hiuksethiuksensa kiiltävät hänenja katsoessaanhän katsoo ruskeilla silmillään suoraan eteensä kohti maalaajaa. Taustanaan hänellä on beigen värinen kangas, jossa on kuviona vihertäviä kevyitä oksastojataiteilijaa.
 
Maalauksessa taustana on kellertävä beigen värinen silkkinen kangas, jossa on kuviona vihertäviä kevyitä oksastoja. Edelfeltin ateljeessa tiedetään olleen muodikkaita [[Japonismi|japanilaisia esineitä]]. Hän ystävystyi Virginiehen, joka on tiettävästi tämän naisen kutsuma-, ei ristimänimi ja josta on tiedossa hyvin vähän faktatietoja. Edelfelt itse käytti tallella olevissa kirjeissään hänestä nimeä "vaaleaverikkö". <ref>{{Kirjaviite|Nimeke = {{Kirjaviite}}|Julkaisija = Anna Kortelainen ja Kustannusosakeyhtiö Tammi}}</ref> Albertin äiti painosti hänet lopettamaan suhteen ja vuonna 1883 Edelfeltin palatessa Suomeen toukokuussa se oli jo ohi.<ref name="albert" />
Asuntoasioissa Edelfeltille tapahtui muutoksia vuonna 1880. Hän osti kesäksi itselleen [[Haikko|Haikosta]] saaristotilalta vanhan tilanhoitajan asunnon ja [[Pariisi]]ssa hän vuokrasi kesäkuussa uuden ateljeen itselleen osoitteesta 147, Avenue des Villiers (toisin sanoen 29, rue Descombes). Edelfelt maalasi taidekauppiaiden tilauksesta tuona vuonna 1880 useita historiallisia pukukuvia ja sai salongissa kolmannen luokan mitalli-palkinnon ''[[Lapsen ruumissaatto]]'' -työstä.<ref name="albert" />
 
Asuntoasioissa Edelfeltille tapahtuioli tapahtunut muutoksia vuonna 1880. Hän osti kesäksi itselleen [[Haikko|Haikosta]] saaristotilalta vanhan tilanhoitajan asunnon ja [[Pariisi]]ssa hän vuokrasi kesäkuussa uuden ateljeen itselleen osoitteesta 147, Avenue des Villiers (toisin sanoen 29, rue Descombes). Edelfelt maalasi taidekauppiaiden tilauksesta tuona vuonna 1880 useita historiallisia pukukuvia ja sai salongissa kolmannen luokan mitalli-palkinnon ''[[Lapsen ruumissaatto]]'' -työstä.<ref name="albert" />
Edelfeltin ateljeessa tiedetään olleen muodikkaita [[Japonismi|japanilaisia esineitä]]. Hän ystävystyi Virginiehen, mutta Albertin äiti pakotti hänet lopettamaan suhteen ja vuonna 1883 Edelfeltin palatessa Suomeen toukokuussa se oli jo ohi.<ref name="albert" />
 
==Lähteet==