Versio 28. syyskuuta 2014 kello 16.45 muokkaa Htm (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut, ylläpitäjät 71 790 muokkausta ensisijaiset paikantimet ← Vanhempi muutos		Versio 25. joulukuuta 2014 kello 08.11 muokkaa kumoa 80.222.206.86 (keskustelu) →‎Strömforsin ruukki Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 30: Vapaaherra Johan Creutz perusti Petjärven kylään kankivasarapajan vuonna 1695. Viereinen koski ja läheiset metsät tarjosivat pajalle hyvät toimintaedellytykset. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin Anders Nohrström ja [[Jacob af Forselles\|Jakob Forsell]] ostivat pajan ja perustivat manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna 1781 pajan omistajaksi tuli Jakob Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukkitilan 31-vuotiaana. Ruukin nykyinen ilme on peräisin hänen ajaltaan. Ruukki säilyi [[af Forselles]]in suvun hallussa vuoteen 1876 asti, eli yhteensä 132 vuotta. Vuonna 1886 kauppaneuvos [[Antti Ahlström]] osti ruukin ja keskittyi erityisesti sahatoimintaan. Vuonna 1947 A. Ahlström Oy perusti ruukkiin muovi- ja sähkötarvikkeita valmistavan tehtaan. Rautaruukkipajat lopettivat toimintansa ~~vuonna~~ yli 250 vuoden toiminnan jälkeen vuonna 1950 ja sahatoiminta lakkasi kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 1969 ruukkialueelle vahvistettiin Suomen ensimmäinen haja-asutusalueen taajaman suojelukaava. Alue rakennuksineen on [[Museovirasto]]n suojeluksessa.<ref>[http://www.loviisa.fi/fi/palvelut/kulttuuri/museot/ruukinpajamuseo/ruukinhistoria?ref=http%3A%2F%2Fwww.stromforsinruukki.fi%2Findex.php%3Fpageid%3D2%26aid%3D21%26kieli%3Dfi Loviisa / Ruukin historia]</ref> Ruukin alueella sijaitsee myös vuonna [[1770]] valmistunut ja [[1898]] nykyisen ulkoasunsa saanut [[Ruotsinpyhtään kirkko]].<ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200721 Ruotsinpyhtään kirkko rakennusperintörekisterissä]</ref> Kirkon alttaritauluna komeilee [[Helene Schjerfbeck]]in vuonna 1898 maalaama "Ylösnousemus". Teos jäi myös Schjerfbeckin ensimmäiseksi ja viimeiseksi alttarimaalaukseksi.<ref>[http://ruotsinpyhtaanseurakunta.nettisivut.fi/seurakunnasta/kirkko/ Ruotsinpyhtään seurakunta]</ref>

Ero sivun ”Ruotsinpyhtää” versioiden välillä