Avaa päävalikko

Muutokset

2 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
'''Kroatian sota''' oli [[Jugoslavian hajoamissodat|Jugoslavian hajoamissotiin]] kuulunut vuosina 1991–1995 käyty sota, joka päättyi [[Daytonin rauhansopimus|Daytonin rauhansopimukseen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1097156.stm | Nimeke = Croatia Timeline | Julkaisija = BBC news | Viitattu =12.8.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Sodan osapuolina olivat itsenäiseksi julistautunut [[Kroatia]] ja siellä vähemmistönä olleet serbit, jotka saivat pitkään tukea [[Serbia]]lta ja [[Jugoslavian liittoarmeija]]lta. [[Krajina]]ssa – alue, jonka Kroatia oli julistanut kuuluvan itselleen – serbienemmistöinen väestö tunsi itsensä uhatuksi Kroatian nationalistihallinnon hallitsemana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=40969 | Nimeke = Slovenian ja Kroatian Sodat | Julkaisu = Jugoslavian ensimmäisistä hajoamissodista Kosovon kriisiin - global.fi | Julkaisija = Ulkoministeriön kehitysviestintä, | Viitattu = 13.8.2012 }}</ref> Serbit aloittivat heinäkuussa 1991 väkivaltaiset [[etninen puhdistus|etniset puhdistukset]] Kroatiassa, koska halusivat luoda yhtenäisiä serbialueita tulevaa [[Suur-Serbia]]a varten.
 
Myös jotkut kroaatit surmasivat serbisiviilejä jonkun verran tarkoituksena etninen puhdistus. Enimmät taistelut Kroatiassa taukosivat jo vuoden 1992 alussa. Serbia lopetti Krajinan tukemisen kesällä 1994. Krajinan serbialue luhistui ja sen useimmat serbit pakenivat elokussaelokuussa 1995, jolloin [[Operaatio Myrsky|Kroatian ja Bosnian armeijat hyökkäsivät yhtä aikaa serbien kimppuun]].
 
== Sodan tausta ==
1980-luvun puolivälistä alkaen [[Jugoslavia]]ssa oli merkkejä jännitteiden kasvusta. Vuoden 1985 joulukuussa serbialainen äärinationalisti [[Vuk Drašković]] väitti [[Kroatian serbit|Kroatian serbien]] joutuvan kulttuurillisen [[kansanmurha]]n uhriksi. Vuonna 1986 julkistettu [[Serbian taide- ja tiedeakatemian muistio]] kannatti yhtenäistä serbivaltiota ja mainitsi Kroatian serbit sorrettuna kansanosana. Serbijohtaja [[Slobodan Milošević]] julkisti [[kroaatit|kroaattien]] vastaista propagandaa, ja myös [[Kroatia]]n lehdistö alkoi arvostella serbejä kesällä 1988. Serbit syyttivät 1989 kroaatteja [[Josip Broz Tito]]n tekemistä vääryyksistä, Titohan oli kroaatti. Serbien aktivistit aloittivat mielenosoitukset Kroatiassa jo helmikuussa 1989. Kroatian ja Slovenian media tuomitsi Serbian Kosovossa käyttämän väkivallan ja Milosevicin vallantavoittelun<ref>Lautela 1992, s 44, s 84</ref>.
 
Vuonna 1989 [[Slovenia]]ssa ja Kroatiassa kommunistit sopivat monipuoluevaalien järjestämisestä. Kroatiassa vaalit voitti [[Franjo Tuđman]]in oikeistolainen, [[Kroatian demokraattinen liitto]] HDZ. Tämän kansalismielis-vanhoillisen puolueen johtaja Franjo Tudjman oli hyvin itsevaltainen, nepotistinen ja serbejä syrjivä. Tuđman muutti Kroatian tasavallaksi jo ennen itsenäistymistä kesällä 1990 ja otti käyttöön perinteiset tunnukset, jotka olivat serbipropagandan mukaan Ustasha-tunnuksia. Vuoden 1990 lopulla Kroatiaan kirjoitettiin uusi perustuslaki, jonka serbit kokivat syrjiväksi. Uusi hallitus putsasi serbejä pois virka-asemista, varsinkin poliisijoukoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/143561/Croatia/223956/World-War-II#toc223957 | Nimeke = Croatia in Yugoslavia, 1945–91| Julkaisu = Croatia | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 13.8.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Tuđman alkoi ajaa kansallismielistä kroatialaista linjaa. Samaan aikaan Milošević alkoi lietsoa ponnekkaammin serbivähemmistön kapinaa Kroatiassa. Kun kroaatit toimisivat serbien kapinaa vastaan, [[Jugoslavian liittoarmeija]] saisi syyn Kroatian miehittämiseen.
 
Jugoslavian ensimmäiset kommunismin jälkeiset monipuoluevaalit voitti Serbiassa sosialistipuolueeksi muunnettu kommunistipuolue SDS. Serbien julistaman [[Suur-Serbia]]n rakentamiseen tähtäävän propagandan mukaan serbit olivat vaarassa ja kaikkien serbien olisi asuttava samassa valtiossa. Kroatiassa alettiin vaatia 30. toukokuuta 1990 itsenäisyyttä valtioliiton puitteissa. Vuonna 1991 Kroatiassa oli 4,7 miljoonaa asukasta, joista 75&nbsp;% kroaatteja ja 11&nbsp;% serbejä sekä 14&nbsp;% muita kansallisuuksia.
Syyskuusta alkaen solmittiin monia liittoarmeijan ja Serbiankin allekirjoittamia tulitaukoja EY:n välittämissä neuvotteluissa, mutta serbisissit eivät noita sopimuksia allekirjoittaneet. [[Peter Carrington]]in saapuessa ensi kertaa Jugoslaviaan hänelle oli epäselvää, että Jugoslaviassa on eri kansoja. Carringtonin rauhansuunnitelma valtioliittomaisesta Jugoslaviasta ei käynyt serbeille. Kroaatitkaan eivät siitä pitäneet, mutta sentään taipuivat suunnitelman taakse. EY pidättyi tunnustamasta Kroatiaa joulukuuhun 1991 asti. Tuđjman ja kroaatit luottivat monestikin turhaan serbien pitävän tulitaukonsa. Serbit rikkoivat tulitaukoja mitä ilmeisimmin tarkoituksella ja [[Slobodan Milošević]] koetti EY:n neuvotteluissa pelata aikaa, jotta serbisissit pystyisivät valtaamaan mahdollisimman suuren alueen Kroatiasta ennen maan itsenäistymistä.{{lähde}}
 
Syyskuun lopuille tultaessa liittoarmeijan serbireserviläistenkin keskuuteen oli levinnyt karkaamisvimma<ref name="vihervuori204">Vihervuori 1999, s 204</ref>, vaikka kesällä sotainto oli ollut korkealla<ref name="vihervuori204"/>. Erään cetnikin mukaan 26. syyskuuta sota oli jatkoa ustashaa vastaan käydylle sodalle, jossa moni asia oli jäänyt selvittämättä, mutta toisaalta hastateltu Draskovicin ryhmään kuulunut cetnikkikin oli epävarma sodan lopputuloksesta<ref name="vihervuori205">Vihervuori 1999, s 205</ref>. Politika-lehdessä oli YK:n asesaarron julistamisen päivänä 26. syyskuuta artikkeli liittoarmeijan huonosta menestyksestä, joka johtui kirjoittajan mukaan kroaattien suuremmasta määrästä ja paremmasta koulutuksesta, sekä oman armeijan kouluttamattomista alokkaista ja upseerien tarrautumisesta kiinni Jugoslavian kansanarmeija-ajatteluun<ref name="vihervuori205"/>.
 
Serbia kaappasi vallan Jugoslavian presidenttineuvostossa 1. lokakuuta sillä verukkeella, ettei sen puheenjohtaja ollut kutsunut neuvostoa koolle, vaikka käynnissä oli sota<ref name="vihervuori206">Vihervuori 1999,s 206</ref>. Näin serbit nostivat oman miehensä varapresidentti Branko Kosticin kroaatti Stipe Mesicin tilalle<ref name="vihervuori206"/>.
Tulitauko oli hauras, ja vaikka rintamamuutoksia ei juurikaan tapahtunut, hajanaisia pommituksia ilmeni vuosien 1992 ja 1993 aikana. Kroaatit käynnistivät syyskuussa 1993 niin kutsutun [[operaatio Medakin taskun]]. Onnistuneen hyökkäyksen ansiosta kroaatit pystyivät avaamaan hetkellisesti pohjois-etelä-suuntaisen liikenteen [[Adrianmeri|Adrianmeren]] rannikolle.<ref>Nation, s. 125–126.</ref>
 
Hallituksen tiedotteen mukaan Kroatian itsenäistyessä 15. tammikuuta 1992 taisteluissa oli kuollut 30003 000 ja kadonnut 89008 900. 1600016 000 oli haavoittunut, 60006 000 jäänyt sotavangiksi ja 700000700 000 joutunut pakolaisiksi. <ref>Korpiaho 1993, s. 49</ref>
 
=== Sodan loppuvaihe ===
Sodan ensimmäisenä siviilien kohdistuneena pidetään [[Kozibrod]]issa tapahtunutta massamurhaa, jossa paikalliset serbijoukot tappoivat 26. heinäkuuta 1991 kymmenen kroaattipoliisia ja seitsemäntoista siviiliä. Tämän jälkeen vastaavia tapauksia tapahtui muun muassa [[Kusonje]]ssa, [[Dalj]]issa, [[Tovarnik]]issa, [[Voćin]]issa ja [[Škabrnja]]ssa. Pahin massamurha tapahtui [[Vukovarin piiritys|Vukovarin piirityksen]] jälkeen.<ref name="goldstein229"/> [[Vukovar]] antautui marraskuussa 1991 tuhoisan piirityksen jälkeen, ja Jugoslavian liittoarmeijan joukot syyllistyivät kaupungissa murhiin, raiskauksiin, kidotuksiin ja [[Etninen puhdistus|etniseen puhdistukseen]]. Vukovarissa tapahtui samalla myös [[Vukovarin joukkomurha|joukkomurha]], jossa serbit tappoivat Ovčaran maatilalla ainakin 194 muun kansalaisuuden edustajaa, jotka oli siirretty sinne Vukovarin sairaalasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amnesty.eu/content/assets/Doc2010/Croatia_BehindWallofSilence.pdf| Nimeke = Behind a wall of silence: Prosecution of war crimes in Croatia| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 2010| Julkaisupaikka = London| Julkaisija = Amnesty International Publications| Viitattu = 1.2.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Ensimmäinen kroatilaisten suorittama joukkomurha tapahtui 13. syyskuuta 1991 [[Karlovac]]issa [[Korana]]joen ylittävällä sillalla, missä 13 serbivankia teloitettiin. Myöhemmin samana syksynä kroatialaiset puolisotilaalliset joukot piirittivät [[Gospić]]in kaupungin ja tappoivat [[Gospićin joukkomurha|joukkomurhassa]] lähes 100 serbiä. 16. lokakuuta 1991 tapahtui Gospicissa yksi joukkomurhista, jotka liittyivät kroaattien tekemiin etnisin puhdistuksiin<ref>Draculic 2005, s 37-39</ref>. Kroaatit puhdistivat etnisesti sodan aikana Gospicin lisäksi myös Pakracissa ja Sisakissa<ref>Draculic 2005, s 17</ref>.
 
Yksittäisiä murhia tapahtui myös muun muassa [[Sisak]]issa, Vukovarissa, [[Osijek]], Karlovacissa ja [[Zagreb]]issä, missä eräs serbiperhe murhattiin.<ref name="goldstein229"/>
*{{Kirjaviite | Tekijä = Goldstein, Ivo| Nimeke = Croatia: A History| Vuosi = 2004| Julkaisupaikka = London| Julkaisija = C. Hurst & Co.| Isbn = 1-85065-338-7| www = http://books.google.fi/books?id=pSxJdE4MYo4C| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 1.2.2013| Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Nation, R. Craig| Nimeke = War in the Balkans, 1991-2002| Vuosi = 2003| Julkaisija = Strategic Studies Institute| www = http://web.archive.org/web/20090325203109/http://www.strategicstudiesinstitute.army.mil/pdffiles/00117.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 1.2.2013| Kieli = {{en}}}}
*''Balkanin palapeli'', Peter Lodenius (toim.), Suomen rauhanliitto 1996, Pax-Kirja, Invapaino helsinki 1996, ISBN 951-9193-41-3
 
=== Viitteet ===
* Yrjö Lautela ja Jyrki Palo: ''Jugoslavia – kansakunta, jota ei ollut'', VAPK-Kustannus 1992,''ISBN 9513709566''
*{{Kirjaviite| Tekijä= Rutanen, Reijo | Nimeke= Serbia - Euroopan sairain mies | Julkaisija= Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-869-9 }}
*''Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään - sotarikolliset tuomiolla'', Slavenka Draculic, Like 2005, Otavan kirjapaino Oy Keuruu 2005, ''ISBN 952-471-612-7''
 
== Aiheesta muualla ==