Avaa päävalikko

Muutokset

p
ei muokkausyhteenvetoa
Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerien [[Joachim von Ribbentrop|von Ribbentropin]] ja [[Vjatšeslav Molotov|Molotovin]] solmima [[Molotov–Ribbentrop-sopimus|hyökkäämättömyyssopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen]] johti [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] syttymiseen ja pakotti Baltian maita ml. Viron myöntämään sotilastukikohtia alueeltaan Neuvostoliiton puna-armeijalle 28. syyskuuta 1939 solmitulla sopimuksella. Tukikohtakautta jatkui kesään 1940. <ref>Zetterberg: Viron historia s.606-620.</ref>
 
Ranskan luhistuttua Saksan hyökkäykseen touko-kesäkussakesäkuussa 1940 Neuvostoliitto päätti käyttää hyväkseen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaista lisäpöytäkirjasopimusta Baltian maiden suhteen. Kesäkuun 16. päivä 1940 Molotov esitti Virolle uhkavaatimuksen, jossa vaadittiin ''"Viron perustettavaksi uusi hallitus, jolla on kykyä ja halua taata Neuvostoliiton ja Viron keskinäinen avunantosopimuksen rehellinen täyttäminen" ja "varmistaa Neuvostoliiton joukoille heti vapaa kulku Viron tärkeimpien keskusten haltuunottamiseksi"''.
 
Neuvostoliiton miehitystoimenpiteitä Tallinnaan tuli 19. kesäkuuta 1940 johtamaan kenraalieversti [[Andrei Ždanov]], Neuvostoliiton politbyronjäsen ja yksi [[Stalin]]in lähimmistä miehistä. Neuvostoliiton edustajien ja sotilaallisen painostuksen seurauksena Viroon nimitettiin uusi lääkäri ja runoilija [[Johannes Vares]]in johtama hallitus n.s. "kansanhallitus", jonka kaikki ministerit olivat Ždanovin valitsemia. Silloisen Viron presidentin [[Konstantin Päts]]in oli hyväksyttävä nimitys sellaisenaan.