Ero sivun ”Painovapaus” versioiden välillä

▲Venäjällä [[Japani]]lle hävityn [[Venäjän-Japanin sota|sodan]] jälkeen voimistunut tyytymättömyys levisi Suomeenkin loppusyksystä 1905 muun muassa mielenosoituksina, kokoontumisina ja [[vuoden 1905 suurlakko|suurlakkona]] etenkin oppositiossa olleiden [[perustuslailliset|perustuslaillisten]], aktivistien ja työväestön toimesta. Perustuslaillisten henkinen johtaja [[Leo Mechelin]] kirjoitti julistuksen, jonka tsaari sisällytti 4.11.1905 antamaansa [[Marraskuun manifesti]]in suomalaisten lepyttämiseksi. Julistus sisälsi vaatimukset eduskuntauudistuksesta, paino-, lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumisvapaudesta sekä ennakkosensuurin välittömästä päättymisestä. Viimeksi mainittu toteutui heti ja muut periaatteessa seuraavana vuonna. Uusi, Mechelinin johtama perustuslaillisista koostunut [[Suomen senaatti|senaatti]] (hallitus) hyväksytti valtiopäivillä [[20. elokuuta]] [[1906]] perustuslain lausunto-, [[kokoontumisvapaus|kokoontumis-]] ja [[yhdistymisvapaus|yhdistymisvapaudesta]]. Siinä säädettiin muun muassa, että Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään siitä ennakolta estämättä. Tosin myöhempiä, yksityiskohtaisempia lakeja [[Mechelinin senaatti|Mechelinin hallitus]] ei enää saanut hyväksytetyiksi, minkä vuoksi viranomaisille jäi poliittista pelivaraa, ja perustuslaillisten vaalitappion jälkeen [[toinen sortokausi|toisena sortokautena]] 1908-17 käytännön rajoitukset kovenivat jonkin verran.