Ero sivun ”Lumijoki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 22:
==Historia==
Lumijoen seutu kuului keskiajalla [[Venäjä]]n [[karjalaiset|karjalaisten]] nautinta-alueeseen. Länsisuomalaisen asutuksen levitessä seudulle karjalaiset joutuivat vähitellen luopumaan alueesta. Tämä tapahtui kuitenkin vasta pitkällisen sotatilan jälkeen. Vuonna [[1588]] karjalaiset tuhosivat muun muassa Lapinniemen kylän. Lumijoen nimi mainitaan ensimmäisen kerran
Vuosina [[1695]]–[[1696]] nälkä koetteli lumijokilaisia, ja tilanne paheni entisestään [[isoviha|isonvihan]] aikana. Vuoden [[1714]] jälkeen venäläiset saapuivat Pohjois-Pohjanmaalle. Isonvihan aikana kylän taloista puolet autioitui ja arvioiden mukaan jopa neljä viidesosaa [[Liminka|Limingan]] pitäjän asukkaista olisi menehtynyt. Väitetään, että [[Zacharias Topelius|Sakari Topeliuksen]] [[Koivu ja tähti]] -tarina pohjautuisi ylipääläisten lasten kokemuksiin. Asutus laajeni hitaasti ja asukasluku alkoi kasvaa nopeammin vasta [[1700-luku|1700-]] ja [[1800-luku|1800-luvulla]]. Vuonna [[1880]] kunnan asukasluku oli 2126 ja [[1900]] 2269. Vuonna [[1930]] asukkaita oli 2426. Toisen
Väestö sai toimeentulonsa pääasiassa [[kalastus|kalastuksesta]] ja [[maatalous|maataloudesta]]. [[Liminganlahti|Liminganlahden]] luonnonniityt loivat hyvät edellytykset [[karja]]taloudelle. Peltojen raivaus [[suo|soita]] kuivattamalla ja rantaniittyjä ojittamalla jatkui vielä [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeenkin.<ref name="Finlandia8" />
Rivi 61:
Lumijoen Rauhanyhdistys| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =
Lumijoen Rauhanyhdistys| Viitattu = 4.9.2011| Kieli = }}</ref>, johon kuuluu yli 200 jäsentä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rauhanyhdistys.fi/lumijoki/public/page/158| Nimeke = Historiaa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =
Lumijoen Rauhanyhdistys| Viitattu = 21.10.2011| Kieli = }}</ref>. Lestadiolaisuuden paikkakunnalle toi vuonna 1867 talollinen Antti Tukki, joka oli myös liikkeen paikallinen johtomies. 1871 oli [[Ylipää (Lumijoki)|Ylipää]]n kylässä voimakas herätys. Tukin lisäksi Lumijoella ei ollut omia puhujia, vaan siellä kävi vierailevia saarnaajia. 1880-luvun alussa paikkakunnan lestadiolaisten määräksi arvioitiin
==Luonto==
Rivi 67:
Lumijoki käsittää Lumijoenselän ja sen jatkeen [[Liminganlahti|Liminganlahden]] [[lounas|lounais]]puolisen alueen. Varsinaisesti Lumijoki on laakeaa, merestä verraten myöhään kohonnutta rantamaata, jota hallitsevat laajat peltoaukeamat ja suot.<ref name="Finlandia8" />
Kallioperä on pääasiassa granodioriittia, [[kvartsi]][[dioriitti]]a sekä [[graniitti]]a. Kunnan [[pohjoinen|pohjoisosa]] kuuluu Muhoksen jotuniseen [[savi]][[kivi]]kerrostumaan, joka lepää peruskallion päällä.
[[Lumijoki (joki)|Lumijoki]] on Suomen ainoa joki, joka virtaa lännestä itään, mutta laskee silti [[Itämeri|Itämereen]]. Lumijoen sivuhaaroja ovat Hirvasoja, Junkkosenoja ja Haarasuonoja. Muita pieniä vesistöjä kunnassa on esimerkiksi Miehojärvi ja Mustapäänlampi. Merenrantaa Lumijoella on 38 kilometriä.
|