Ero sivun ”A. A. Granfelt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
A. A. Granfelt kuului [[Granfelt]]in aatelissukuun<ref name="suku">{{Kansallisbiografia|id=6634|nimi=Granfelt (1500 – )|tekijä=Veli-Matti Autio|ajankohta=8.6.2004}}</ref> ja hänen vanhempansa olivat [[teologia]]n professori [[Axel Fredrik Granfelt]] sekä Agatha Fredrika Nordensvan. Hän vietti lapsuutensa [[Ryttylän kartano]]ssa Hausjärvellä, mutta joutui muuttamaan [[Helsinki]]in yhdeksänvuotiaana äitinsä kuoltua. Granfelt kirjoitti ylioppilaaksi [[Helsingin yksityislyseo]]sta vuonna 1866 ja aloitti lääketieteen opinnot. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1871 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1878, mutta ei koskaan harjoittanut lääkärin ammattia.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=GRanfelt, Aksel August (1846 - 1919)|id=4812|tekijä=Irma Sulkunen|ajankohta=2.11.1999}}</ref>
Kotinsa ruotsinkielisestä taustasta huolimatta Granfelt omaksui [[fennomania]]n aatteen ja suomen kielen. Hän kannatti fennomaanien kansansivistysihanteita ja omistautui rahvaalle suunnatun valistustyön kehittämiselle. Granfeltin tavoitteena oli suomalaisten kansallinen yhdentyminen, jota palvelemaan erilaiset sivistyslaitokset oli hierarkkisesti asetettava. Hän haki syksyllä 1878 neljä vuotta aiemmin perustetun Kansanvalistusseuran sihteerin tointa, joka oli vapautunut [[Jaakko Päivärinta|Jaakko Päivärinnan]] jouduttua eroamaan. Granfelt valittiin tehtävään ja hän uudisti nopeasti järjestön toiminnan. Yhdistyksen kustannustoiminta kasvoi valtavasti. [[Viro]]sta hän keksi kansallisten [[Laulujuhlat|laulujuhlien]] idean, jonka päätti tuoda myös Suomeen. Suomen ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin
Granfelt rakensi Suomeen myös raittiusliikkeen valtakunnallisen organtisaation, joka kansainvälisistä esikuvista huolimatta kytkeytyi ensisijaisesti fennomaanien strategiaan. Tavoitteena oli eräänlainen kansalaiskasvatus ja suomalaisten yhteenliittäminen ylhäältäpäin johdetun järjestötoiminnan avulla. Granfelt perusti vuonna 1883 Helsingissä Raittiuden Ystävät -seuran aiemman [[Kohtuuden Ystävät|Kohtuuden Ystävien]] seuraajaksi ja se laajennettiin 1888 samannimiseksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Koko maan kattaneen raittiusyhdistysverkoston luomisen seurauksena raittiusliikkeestä tuli aikansa laajinta kannatusta nauttinut kansalaisjärjestö. Granfelt kirjoitti suuren osan järjestön kannanotoista. Hän kuitenkin menetti otteensa organisaatiosta 1900-luvun alussa, jolloin työväenliikkeen vaikutus raittiusliikkeessä kasvoi ja poliittisesti konservatiivista sekä eliittijohtoista "granfeltilaisuutta" alettiin pitää liian vanhoillisena. Granfelt luopui Raittiuden Ystävien esimiehen tehtävistä 1902 ja valtakunnallisen kattojärjestön sihteerintoimesta 1906.<ref name="KB" />
| |||