Avaa päävalikko

Muutokset

35 merkkiä poistettu, 4 vuotta sitten
p
-toimesta
Jatkosodan aikana 1941 Suomi miehitti historiansa laajinta aluetta. Monet muuallakin kuin oikeistossa halusivat liittää Itä-Karjalan Suomeen. Perusteet olivat paitsi ideologisia ja poliittisia, myös sotilaallisia: niin sanottu kolmen kannaksen linja oli aiempaa rajaa helpompi puolustaa. Saksan ollessa tukena siihen oli mahdollisuus. Venäläisiä ja karjalaisia kohdeltiin eri tavoin. Venäjää puhuvan väestön etnistä taustaa tutkittiin, jotta saataisiin tietää, mikä osa siitä oli ”kansallista väestöä” eli karjalaisia, mikä ”epäkansallista väestöä” eli enimmäkseen venäläisiä. Venäläistä väestöä koottiin [[keskitysleiri|keskitysleireille]], jotta se olisi ollut helpompi siirtää pois.<ref>Suur-Suomen kahdet kasvot</ref> Suomeen siirtyi saksalaisten miehittämältä alueelta noin 62&nbsp;000 [[inkerinsuomalaiset|inkerinsuomalaista]], joista kuitenkin palautettiin takaisin Neuvostoliittoon 55&nbsp;000. Heitä kohtasi Neuvostoliitossa karkottaminen Siperiaan. 1950–1960 luvulta alkaen heillä oli mahdollisuus päästä takaisin kotisijoilleen.<ref>http://www.inkeri.com/historia.html</ref>
 
Vuonna 1941 julkaistiin [[Valtion tiedotuslaitos|Valtion tiedotuslaitoksen]] toimestajulkaisi vuonna 1941 Suur-Suomi-aatetta tukeva saksankielinensaksankielisen teosteoksen ''[[Finnlands Lebensraum]]'', jonka tarkoituksena oli tieteellisestiperustella perustallatieteellisesti Itä-Karjalan ja [[Inkerinmaa]]n liittämistä Suomeen.
 
===Itä-Karjalan sotilashallinto===
3 759

muokkausta