Avaa päävalikko

Muutokset

p
ei muokkausyhteenvetoa
{{Kreationismi}}
[[Kuva:Michelangelo,_Creation_of_Adam_02.jpg|thumb|220px|[[Michelangelo]]n fresko [[Aatamin luominen]]]]
'''Raamatun luomiskertomus''' on [[juutalaisuus|juutalaisuudelle]] ja [[kristinusko|kristinuskolle]] yhteinen ymmärrys ja usko maailmankaikkeuden synnystä. Tapahtuma kerrotaan [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]] alussa kahdessa eri osassa<ref>{{Raamatunpaikka | 1Moos 1:1-2:3}}</ref> <ref>{{Raamatunpaikka | 1Moos 2:4-25}}</ref> ja myös [[Johanneksen evankeliumi|Johanneksen evankeliumin]] alku viittaa luomistapahtumaan. Luomiskertomus kertoo, kuinka [[Jahve|Jumala]] luo [[maailmankaikkeus|taivaan]] ja [[Maa|maan]] sekä myöhemmin se kertoo [[Eedenin puutarha|Eedenin puutarhasta]] ja kuvaa ihmisen luomista yksityiskohtaisemmin. Kertomus on lyhyt ja yksinkertainen, mutta se tekee siitä myös monitulkintaisen. [[Martti Luther]] kirjoitti jo 1500-luvulla, että jumaloppineet ovat yksimielisiä siitä, että maailma on saanut alkunsa tyhjästä, mutta paljon muusta ei yksimielisyyttä olekaan.<ref name=Luther> {{Kirjaviite | Nimeke = Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 1-7 | Julkaisija = Suomen Luther-säätiö | Vuosi = 2004 | Tekijä = Martti Luther| Sivu = 12| Selite = Alkuteos: in primum librum mose enarrationes, D. D. Martini Lutheri (1535-1545)| Isbn = 952-5409-26-0 }}</ref>
Luomiskertomuksella voidaan ymmärtää Raamatun alun luominen, mutta siihen voidaan ymmärtää sisältyvän myös Eedenissä tapahtunut [[syntiinlankeemus]]. Raamattu ei määrittele ikää maailmankaikkeudelle, maapallolle tai sen mainitsemalle luomiselle, vaikka jollain [[kreationismi|kreationismin]] suunnilla siihen on kanta. [[Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen]] ja [[Nikean uskontunnustus]] alkaa maininnalla Jumalasta, joka on luonut taivaan ja maan.
 
== Kertomuksen alkuperä ==
Luomiskertomuksen alkuperää tai alkuperäisiä kirjoittajia ei tunneta tarkasti. Perimätiedon mukaan luomiskertomuksen, kuten koko Mooseksen kirjankin, kirjoittajana pidetään [[Mooses]]ta. Tällä teorialla on edelleen suuri kannatus uskonnollisissa piireissä, koska Raamatun muutkin kohdat tuntuvat viittaavan Moosekseen kirjoittajana.<ref name="esd-genesis">{{Kirjaviite | Nimeke = The ESV Study Bible| Julkaisija = | Vuosi =2008 | Tekijä = Crossway Bibles| Sivut = 39-48| Selite = Introduction to Genesis| Julkaisupaikka = Wheaton, Illinois, USA| Isbn = 978-1-4335-0241-5 | Kieli = {{en}}}}</ref> Raamatun aikaviittauksista voidaan päätellä Mooseksen eläneen joskus aikavälillä 15001500–1200 eaa. – 1200 eaa..<ref name="esd-timeline">{{Kirjaviite | Nimeke = The ESV Study Bible| Julkaisija = | Vuosi =2008 | Tekijä = Crossway Bibles| Sivut = 32-33| Selite = Old Testament Timeline: An Overview| Julkaisupaikka = Wheaton, Illinois, USA| Isbn = 978-1-4335-0241-5 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Uskonnosta riippumattomissa tutkimuksissa 1700-luvulta alkaen on kehitetty useita lähdekriittisiä teorioita Mooseksen kirjojen alkuperästä. Kuuluisimpia näistä on [[Julius Wellhausen]]in tutkimukset. Teorioiden perusteella vaikuttaa, että luomiskertomuksen ensimmäinen osa, eli seitsemän päivän luomiskertomus, olisi peräisin ns. Pappiskirjasta ja toinen osa, eli kertomus Eedenin puutarhan ja ihmisen luomisesta, olisi peräisin ns. Jahvistilähteestä.<ref name="smend">{{Kirjaviite | Nimeke = Vanhan testamentin synty| Julkaisija = | Suomentaja = Martti Nissinen | Vuosi =1989 | Tekijä = Rudolf Smend| Sivut = 21-26| Selite = | Julkaisupaikka = | Isbn = 951-570-052-3 }}</ref> Jahvistilähteen arvellaan olevan lähteistä vanhin, 800- tai 900-luvulta eaa. ja Pappiskirjan arvellaan olevan peräisin 400-luvulta eaa..<ref name="McKeown">{{Kirjaviite | Nimeke = Genesis| Julkaisija = Wm. B. Eerdmans Publishing Co.| Vuosi =2008 | Tekijä = James McKeown| Sivut = 7-8| Isbn = 978-0-8028-2705-0 | kieli={{en}} }}</ref> Kyseiset teoriat eivät kuitenkaan ole ongelmattomia ja niitä onkin kritisoitu useissa uudemmissa tutkimuksissa.<ref name="smend" /><ref name="esd-genesis" /> Materiaalin vähäisyyden vuoksi voikin olla, ettei alkuperää koskaan saada varmuudella selvitettyä.<ref name="smend" />
 
==Tieteen kritiikki==
Modernin tieteen näkökulmasta kuuden päivän luomiskertomuksessa on kaksi ongelmaa, sillä kasvit näyttäisivät tulevan esiin jo ennen auringon luontia ja geologisten havaintojen mukaan Maapallon muodostumiseen on täytynyt kulua miljardeja vuosia eikä kuutta päivää. <ref name="Pawson"> {{Kirjaviite| Nimeke = Raamattu avautuu I| Julkaisija = Lighthouse Network Ltd Oy| Vuosi = 2008| Tekijä = J. David Pawson| Suomentaja = Marketta Ruishalme | Isbn = 978-952-99965-0-6}}</ref>
 
Luomiskertomus kuvaa koko maailmankaikkeuden synnyn ja sitä on siksi verrattu jo antiikin aikana [[kosmologia|kosmologisiin]] havaintoihin ja teorioihin. Siksi väittely luomispäiväksi käännetyn sanan merkityksestä ja siten luomishetken ajankohdastakaan ei ole modernin tieteen synnyttämää, vaan jo [[Kirkkoisä]]t [[Basileios Suuri|Basileios Suuri]] ja [[Augustinus]] pohtivat asiaa kirjoituksissaan 300- ja 400-luvuilla. Basileios kannatti kirjaimellista vuorokauden tulkintaa kun taas Augustinus pohtii [[Jumalan valtio]]-teoksessaan, että päivä on symbolinen sana, jonka todellista pituutta on lähes mahdotonta selvittää.<ref>Ferguson David: ''Interpreting the Story of Creation: A Case Study in the Dialogue between Theology and Science''. Artikkeli julkaistu kirjassa: MacDonald, Nathan: Genesis and Christian theology, Wm. B. Eerdmans Publishing Co. 2012. ISBN 978-0-8028-6725-4</ref> Yhä edelleenkin tulkinta on, että päiväksi käännetty sana voi tarkoittaa yhtä hyvin joko kirjaimellisesti vuorokautta tai sitten hyvinkin pitkää geologista aikakautta ja tutkijat ovat keskenään asiasta hyvin erimielisiä, sillä sanan alkuperäistä tarkoitusta ei voida Raamatun muidenkaan kohtien perusteella kiistatta määrittää.<ref name="esd-genesis" /> Raamatun teksti mahdollistaa siis tulkinnan, jonka mukaan luomistapahtuma on voinut tapahtua jopa miljardeja vuosia sitten tai luominen on voinut kestää pidempäänkin kuin kuusi vuorokautta.<ref name="esd-genesis" />
 
Luomiskertomuksesta on myös yleensä uskonnollisissa piireissä ajateltu, että kertomus tarjoaa enemmänkin historiallisen totuuden kuin tieteellisen totuuden,<ref name="esd-genesis" /> ja sitä ei tarkoituksella ole kirjoitettu modernin tieteen vaatimalla tarkkuudella,<ref name="esd-genesis" /><ref name="Pawson" /> vaan se on kirjoitettu niin helppoon ja yksinkertaiseen muotoon, että kaikki ihmiset voivat sen ymmärtää.<ref name="Pawson" /> [[Jean Calvin]]in tulkinnan mukaan luomiskertomuksen kieli on kuvainnollista eikä tieteellistä ja se on kirjoitettu niin kuin Mooseksen aikalaiset olisivat sen kirjoittaneet, jos olisivat todistaneet luomistapahtumat omin silmin.<ref name="genesis-today" >{{Kirjaviite | Nimeke = Genesis| Julkaisija = Wm. B. Eerdmans Publishing Co.| Vuosi =2008 | Tekijä = James McKeown| Sivut = 294-316| Isbn = 978-0-8028-2705-0 | kieli={{en}} }}</ref>
{{pääartikkeli | [[Nuoren Maan kreationismi]]}}
 
Nuoren Maan kreationismin mukaan Maa on luotu yleensä n. 6000 vuotta sitten. Sekä uskonnolliset juutalaiset että kristityt ovat moneen eri otteeseen ja toisistaan riippumatta pyrkineet laskemaan luomisen ajankohtaa käyttämällä apuna Genesiksessä ja muissa Raamatun osissa annettuja sukupuita ja ihmisten ikiä. Luomisen on yleisesti laskettu tapahtuneen 4000-luvulla eaa., tarkka vuosi on vaihdellut laskutavasta riippuen. Kuuluisin on arkkipiispa [[James Ussher]]in 1600-luvulla määrittämä ns. [[Ussherin–Lightfootin kalenteri]], jonka mukaan maailma luotiin sinä iltana joka edelsi päivämäärää 23. lokakuuta vuonna 4004 eaa..
 
=== Vanhan Maan kreationismi ===
==Suhde antiikin maailmankuvaan==
 
Genesiksen ensimmäisessä luvussa kuvattu maailmakuvamaailmankuva vastaa suurelta osin varhaisantiikin Lähi-Idän yleistä maailmankuvaa. Maailmankuvan lähteenä on yleisimmin mainittu babylonialainen maailmankuva, vaikka maailmankuva on yleisitämainen.<ref>Paul H. Seeley, [http://faculty.gordon.edu/hu/bi/Ted_Hildebrandt/OTeSources/01-Genesis/Text/Articles-Books/Seely-Firmament-WTJ.pdf "The Firmament and the Water Above: The Meaning of ''Raqia'' in Genesis 1:6-8", Westminster Theological Journal 53 (1991)]. Luettu 1.2.2008</ref> Maailmankuvien vastaavuus on yksi peruste ajoittaa Raamatun luomiskertomuksen kirjoittaminen Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikaan.
 
Varhais-antiikin Lähi-Idän maailmankuvaan kuului käsitys litteästä maasta, jonka yläpuolella oli [[taivaankansi]]. Taivaankannen päällä oli vettä, joka tippui taivaankannen aukoista sateena maahan. Käsitys selitti myös taivaan värin. Raamatun luomiskertomuksessa on siten kuvattu sen ajan yleinen käsitys maailmasta. Suurin ero ympäröivän kulttuurin maailmankuvaan on se, että taivaankappaleita ei pidetä jumalina, vaan Jumalan luomina taivaankannen osina.
Juutalainen [[midrash]] ja saarnojen tulkinnat kertovat, että luomiskertomusta edelsi kuusi asiaa: [[Toora]] ja Valtaistuin luotiin, [[patriarkka|patriarkkojen]] luominen ajateltiin ennalta, [[Israel]]in luominen ajateltiin ennalta, [[Jerusalemin temppeli]]n luominen ajateltiin ennalta, [[Messias|Messiaan]] nimi ajateltiin ennalta ja parannuksenteko ajalteltiin ennalta <ref>''Genesis Rabbah'' 1:4.</ref>
 
[[Mishnah]] opettaa, että Jumala loi maailman kymmenellä jumalallisella lausumalla. Mishnah kysyy, että eikö Jumala toki olisi voinut luoda maailman vain yhdellä lausumalla, ja vastaa itse, että jos Jumala olisi tehnyt niin, ihmiset pitäisivät luomakuntaa halvempana ja tuntisivat vähemmän tunnontuskia rikkoessaan sitä vastaan. <ref>''Mishnah Avot'' 5:1.</ref>
 
==Lähteet==