Wikipedia

Ero sivun ”Jean-Baptiste Colbert” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p -toimesta
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p kh, lähde
Rivi 2:
[[Kuva:Colbert20050109.png|thumb|230px|right|<center>[[Antoine Coysevox]]in tekemä Colbertin rintakuva.</center>]]
 
'''Jean-Baptiste Colbert''', Seignelayn vapaaherra ([[29. elokuuta]] [[1619]] [[Reims]] – [[6. syyskuuta]] [[1683]] [[Pariisi]]) oli [[ranska]]lainen valtiomies, talouspoliittisen filosofian ja [[colbertismi]]n kehittäjä sekä [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV:n]] kaikkivoipa ministeri. Hän uudisti maan valtiontalouden merkantilismin periaatteiden mukaisesti ja pyrki tekemään Ranskasta johtavan merivallan.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 721| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
 
==Elämäkerta==
Rivi 13:
Ennen kuolemaansa, [[10. maaliskuuta]] [[1661]] kardinaali Mazarin ehdotti kuninkaalle Colbierin ottamista palvelukseen. Syyskuussa 1661 Colbert vidoinkin onnistui pyrkimyksissään saattaa Fouquet epäsuosioon. Artagnai pidätti Fouquet'n [[Nantes|Nantes'ssa]] 5. syyskuuta 1661, ja Colbertista tuli hänen seuraajansa finanssihallinnon johdossa, ensiksi valtionvarain intendenttinä ja sittemmin vuodesta [[1665]] lähtien yleistarkastajana (''contrôleur général'').
 
Yleistarkastajan viran pysyessä Colbertin keskeisimpänä tehtävä, hän oli myös kuninkaan hovin valtiosihteeri (''secrétaire d'État à la Maison du Roi''). Colbert oli vakuuttunut kaupan keskeisestä asemasta [[kansantalous|kansantaloudessa]], ja sai kuninkaan suostumaan vuonna [[1669]] kauppalaivaston valtiosihteerin viran perustamiseen ollenja oli itse tämän viran ensimmäinen haltija. Kun Colbert lisäksi oli rakentamisen, taiteen ja käsityön yli-intendentti, hän käytännössä johti valtakunnan taiteellista toimintaa, joka oli tarkoitettu kuninkaallisten palatsien, eritoten [[Versaillesin palatsi|Versaillesin]] kalustamiseen. Vuonna [[1667]] hänet valittiin [[Ranskan akatemia]]n jäseneksi, tuolille numero 24. Aluksi hän oli jyrkkä ja kaunopuheinen, pukeutui mustaan, oli valtion palveluksessa jo aamulla kello viisi ja Madame de Sévigné kutsui häntä ”Pohjoiseksi” (''Le Nord'').
 
==Colbertin klaani==
Rivi 23:
* Anne Marie Colbert
 
KuuluessaanColbert kuului uransa alussa sanottuun Le Tellierin klaaniin, Colbertja sai kokemusta sen harjoittamasta [[nepotismi]]sta,. jaHän päätti luoda oman klaaninsa saattamalla kaikki hänelle läheiset henkilöt avainasemiin: veljensä Charles Colbert de Croissyn tai serkkuna Colbert de Terronin. Tosiasiassa hänestä ja hänen klaanistaan tuli kilpailija Le Tellieren klaanille ja erityisesti sotavoimien valtiosihteeri (''secrétaire d'État à la guerre'') [[François Michel Louvois]]in klaanille.
 
Vuonna [[1657]] Colbert osti Yonnen departementistä Seignelayn vapaaherrakunnan, jolloin arvonimi seurasi kauppaa.
 
==Colbertin politiikka==
* Colbertin politiikka ja etenkin talouspolitiikka antoivat Ranskalle sen taloudellisen itsenäisyyden, joka liittyi voimakkaasti ylijäämäiseen vaihtotaseeseen sekä kasvavaan tuotteiden verotukseen. Hän pani pisteen valtiontalouden kavalluksille sekä maksoi valtion velat.<ref name=hss />
* Vuonna [[1663]] Colbert perusti Kirjoittamisen- ja kirjallisuuden akatemian (Académie des inscriptions et belles-lettres).
*Vuonna [[1664]] hänet nimitettiin rakennusten ja manufaktuurien yli-intendentiksi. Hän päätti kopioida naapurimaiden tuotantoa, jotta Ranska olisi tullut itsenäiseksi niiden tavarantoimituksista. Hän ei epäröinyt houkutella Ranskaan ulkomaista työvoimaa, joka sai manufaktuurit pyörimään. Hän suosi ja käytti säännöllisesti monopolien myöntämistämonopoleja. Hän paransi aiempia manufaktuureja, ja perusti uusia, eritoten lasinpuhallukseen ja mattojen kudontaan erikoistuneita.
* Maaliskuussa vuonna [[1667]] Colbert nimitti Gabriel Nicolas de la Reynien poliisin kenraaliluutnantiksi ja näin hänestä tuli Ranskan ”ensimmäinen poliisi”, joka toi esille hyvin arvonsa sekä santarmeille ja myös tavallisille poliiseille.
* Colbert kannusti kaupankäyntiä, suojeli tieteitä, kirjallisuutta ja taiteita ja suosi tieteellistä tutkimusta perustaen Kuninkaallisen tiedeakatemia (Académie Royale des Sciences) vuonna [[1666]], sekä Pariisin observatorion vuonna [[1667]].
* Vuonna [[1668]] tultuaan merenkulun valtiosihteeriksi Colbert rakennuttaarakennutti 276 aluksen laivaston. jaLopulta vuonna [[1681]] Ranska, joka on voittoisa niin merellä kuin maissakin, omistaaomisti 176 sota-aluksen laivaston, kun sillä muutamaa vuotta aiemmin oli ollut tuskin viittäkymmentäkään alusta.
* Colbert kehitti voimakkaasti Ranskan infrastruktuuria kehittääkseen kaupankäyntiä ja näin hän keskittyi kanavaverkoston luomiseen sekä tieverkoston rakentamiseen. Näin hän korjautti aiemman perusverkoston ja rakensi uusia maanteitä. Hän istutti Landesin alueelle metsiä laivanrakennuksen tarpeisiin. Hän rakensi [[Canal du Midi]]n jatkeeksi Languedocin kanavan, joka lopullisesti yhdisti kaksi merta toisiinsa.
* Hänen aikanaan Pariisin kadut kivettiin, ja ne valaistiin öisin, ja hän rakennutti myös Seinen rantakadut sekä lukuisia julkisia toreja ja aukioita. Hän rakennutti Pariisin kaupungin kehämuuriin [[riemukaari|riemukaaren]] käsittäviä portteja (Saint-Dennis ja Saint-Martin). Hänen ansiotaan ovat myös [[Louvre]]n pylväskäytävät sekä [[Tuileries|Tuileries'n]] puisto.
* Poikansa Jean-Baptiste Colbertin, Seignelayn markiisin kanssa hän sai [[hansaliitto|hansakaupungeista]] Ranskaan käsityöläisiä, rakentajia ja köydenpunojia, jotka sijoittuivat laivanrakennustelakoille tai arsenaaleihin, joita oli valtakunnan keskeisissä satamakaupungeissa. Kun Colbert halusi varmistaa merivoimien henkilöstötarpeen, niin hän ei englantilaisten tavoin turvautunut lehdistöön tai kauppalaivastoon merenkulkijoiden pakottamiseksi sotalaivaston palvelukseen, josta käytettiin nimitystä ”laivastoon värväytyminen”. Colbert sitä vastoin varmistaakseen [[kaleeri]]laivojen miehistötarpeen, kehotti tuomareita tuomitsemaan niin paljon miehiä laivastoon kun vain oli mahdollista. Tuolloin myös syrjäytyminen eli kulkurielämä oli myös kaleerituomion peruste.
* ColbertinColbert toiminnanmuodosti tuloksena[[kauppakomppania]]t syntyivätulkomaankaupan kauppakomppaniatedistämiseen: Compagnie des Indes Orientales (Intian valtameren alueelle), Compagnie des Indes Occidentales (Amerikan alueelle), Compagnie du Levant (Välimeren ja ottomaanisen keisarikunnan alueelle) sekä Compagnie du Sénégal (Afrikan alueelle) ja [[kolmiokauppa|kolmikantakauppa]] orjien välittämiseen ja myymiseen. Hänen aloittestaan luotiin myös kauppa-asemien verkosto: Pondichéry (1670) ja [[Uusi Ranska|Uuden Ranskan]] kauppa-asema, joka mahdollisti ranskalaisen asutuksen [[Kanada]]ssa ([[Québec]]).
* Colbert vastusti sotaministeri Louvoisin liikaa valtion varoja tuhlailevaa politiikkaa. Tämä vehkeili Colbertia vastaan, jopa niin voimakkaasti, että Colbert oli joutumassa epäsuosioon, kun hän [[6. syyskuuta]] [[1683]] kuoli. Hän oli järjestänyt seuraajakseen valtiovarain ylivalvojana Claude Le Peletierin.
* Colbertin tunnus oli: "Pro rege, saepe, pro patria semper" ("Kuninkaan puolesta usein, isänmaan puolesta aina").
* ColbertinColbert jälkimaineenoli jälkimaineensa mukaisesti hän oli erinomainen hallintomies, vaikka tuloksetosa hänen jäivätkintavoitteisaan hivenenjäi heikoiksitoteutumatta, erityisesti Ludvig XIV:n suurien sotilasmenojen tähden.
* Hänen nimensä yhdistetään vielä tänäänkin colbertismiin, joka tarkoittaa talouspolitiikkaa, jonka mukaan valtiolla tulee olla keskeinen rooli talouselämän interventioissa[[Interventio|interventio]]issa. Tämä erotti hänen talouspolitiikkansa Ranskassa muiden naapurimaiden poliitikoista.
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
* Jean-Louis Bourgeon, Les Colbert avant Colbert;
* Pierre Clément, Histoire de Colbert et de son administration. 1846;
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean-Baptiste_Colbert”