Ero sivun ”Armand de Richelieu” versioiden välillä

20 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
-toimesta
p (Removing Link GA template (handled by wikidata))
p (-toimesta)
Sijaishallitsijana toiminut Henrik IV:n puoliso [[Maria de' Medici]] nimitti Richelieun marraskuussa 1615 tulevan kuningattaren [[Anna Itävaltalainen|Anna Itävaltalaisen]] hovisaarnaajaksi. Tämä tehtävä antoi hänelle oikeuden osallistua kuninkaan neuvoston istuntoon vuonna 1616 viiden kuukauden ajan sisäasiain- ja sota-asiain valtiosihteerinä.
 
Richelieun poliittinen ura koki kovan kolauksen, kun leskikuningatar Maria de MédicisinMédicin suosikki, italialainen Concino Concini, jota pahat kielet väittivät jopa kuningas [[Ludvig XIII]]:n rakastajaksi, murhattiin. Kuningataräiti joutui sisäiseen maanpakoon [[Blois]]|Blois'hon]], jonne Richelieu seurasi häntä 1617. Tällöin hän vetäytyi hoitamaan omaa hiippakuntaansa.
 
Tuleva kardinaali ja diplomaatti osoitti suurta neuvottelijan ja välittäjän taitoa, kun hän sai Ludvig XIII ja tämän äidin suhteet lähenemään ja siten aikaan [[Angoulûme]]n sopimuksen 1620 ja [[Angers]]in sopimuksen 1621. Näistä saavutuksista hänet palkittiin kardinaalin arvolla 5. syyskuuta 1622, ja se vahvistettiin [[Lyon]]issa 12. joulukuuta samana vuonna.
 
== Paluu valtaan ==
 
== Taistelu ylhäisiä vastaan ==
Ehkä kaikkein suurinta tuskaa Richelieulle tuotti hänen taistelunsa valtakunnan korkeata aatelia vastaan. Taistelussa hän sai paljon vihollisia, joista Maria de Médicin jälkeen seuraavana oli kuninkaan oma veli [[Gaston Orléans]]. Kun ylimykset eivät onnistuneet saamaan tahtoaan lävitse kuninkaan kanssa, niin he kääntyivät ulkovaltojen puoleen ja yrittivät useita vallankaappauksia. Lisäksi kardinaalihe yritettiinyrittivät heidänsurmata toimestaan surmatakardinaalin useita eri kertoja.
 
Alistaakseen valtakunnan korkeat herrat ja saadakseen heidät noudattamaan kuninkaan tahtoa, ei kardinaali epäröinyt teloituttaa korkeimman aatelinkaan edustajia kuten [[Henri II de Montmorency]]ä tai vehkeilijöitä kuten Chalais ja Cinq-Mars, joka oli hänen ystävänsä poika ja jonka hän oli itse esitellyt kuninkaalle toivoen heidän välilleen hyvin intiimiä ystävyyttä. Kardinaalin aikana kuninkaan vallan absoluuttinen luonne kasvoi ja laajeni merkittävällä tavalla.
Kardinaali Richelieu oli poliitikko, hän soti, neuvotteli ja juonitteli. Samalla hän oli kuitenkin ranskalaisen yhteiskunnan tieteellisen toiminnan edistäjä sekä taiteiden ja kulttuurin vankka tukija. Tässä hänellä oli apua opinnoistaan ennen kirkolliselle uralle ryhtymistään.
 
Vuonna [[1622]] kardinaali valittiin [[Sorbonne]]n yliopiston kansleriksi. Hänen toimestaanaikanaanaan korkeakoulun rakennukset uudistettiin, ja silloin rakennettiin kuuluisa kappeli, johon hänet myöhemmin haudattiin. Tämän lisäksi hän rakasti kirjallisuutta ja tuki monia kirjailijoita heidän urallaan. Ehkä kuuluisin on [[Pierre Corneille]], jolla oli kardinaalin tuki myös teatteritaiteelleen, joka ei tuohon aikaa ollut yhteiskunnassa kovin korkealle arvostettua taidetta.
 
Ehkä Sorbonnen ja Corneillen lisäksi tunnetuimpia Richelieun aikaansaannoksia on ehkä [[Ranskan akatemia]], jonka tehtäväksi muodostui kielen huoltaminen ja kehittäminen.
 
== Lähteet ==
*Ferro, Marc; Histoire de France 2001
 
== Lisää aiheestaKirjallisuutta ==
*Bluche, François;: Richelieu 2003
*Richelieu et la culture : actes du colloque international en Sorbonne (toim. Roland Mousnier) 1987
*Hildesheimer, Françoise;: Richelieu. Une certaine idée d'Etat 1985
*Bonney, Richard;: Society and government in France under Richelieu and Mazarin, 1624–61 1988
*Thuau, Etinne;: Raison d’état et pensée politique à l’époque de Richelieu 1966
 
[[Luokka{{AAKKOSTUS:Ranskalaiset poliitikot|Richelieu]]}}
[[Luokka:Ranskalaiset kardinaalit|Richelieupoliitikot]]
[[Luokka:VuonnaRanskalaiset 1585 syntyneet|Richelieukardinaalit]]
[[Luokka:Vuonna 16421585 kuolleet|Richelieusyntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1642 kuolleet]]
3 759

muokkausta