Ero sivun ”Vilho Nenonen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uudelleenjärjestelty loogisemmaksi muita kenraaliartikkeleja noudattelevammaksi sekä poistettu toistoa
p -toimesta
Rivi 104:
 
== Kehitystyötä ==
 
=== Korjausmuunnin ===
 
[[Tykistö]] tarvitsee tulenjohtajan eli henkilön joka näkee maalin sekä ammusten iskemät ja osaa niiden perusteella käskeä tykistölle tarvittavat korjaukset. Nenonen ratkaisi asian kehittämällä Suomen tykistölle liikkuvan tulenjohdon. Jalkaväen hyökätessä vaikeasti liikuteltava tykistö pysyy paikallaan, mutta tulenjohtaja seuraa hyökkäävää osastoa.
 
Päämaja perusti tykistön upseerien jatkokoulutusta varten [[2. helmikuuta]] [[1943]] [[Suvi-Kumsan Ampumakoulu]]n Karhumäen lähelle. Koulun opettaja, silloinen majuri, myöhempi everstiluutnantti [[Unto Petäjä]] (s. [[30. heinäkuuta]] [[1908]] [[Tampere]]ella, k. [[5. heinäkuuta]] [[1994]] [[Helsinki|Helsingissä]]) kehitti tuliasemille erityisen [[korjausmuunnin|korjausmuuntimen]]. Sen avulla tulenjohtaja pystyi johtamaan tarvittaessa useiden kymmenien tuliyksiköiden tulta tietämättä itse niiden sijaintia. Menetelmällä tulta voitiinvoi johtaa kenenkuka tahansa toimesta, jolla oli kompassi ja viestiyhteys tykistökomentajan komentopaikalle.
 
Petäjä opetti menetelmää oppilailleen ja tarkistutti sen toimivuuden kovapanosammunnoissa. Hänen esimiehensä, [[Maaselän Ryhmä|Maaselän Ryhmän]] tykistökomentaja eversti Eino Honko kävi huhtikuun lopulla Päämajassa esittelemässä menetelmää tykistön tarkastajalle kenraali Nenoselle. Tämä kutsui Petäjän itsensä Päämajaan esittelemään keksintöään. Kenraali Nenonen määräsi tykistökäskyllään nro 11, [[12. heinäkuuta]] [[1943]] korjausmuuntimen otettavaksi käyttöön.<ref>Jyri Paulaharju - Martti Sinerma - Matti Koskimaa: Suomen kenttätykistön historia II osa ISBN 952-90-5511-0</ref> <ref>Matti Koskimaa: Karhumäestä Ilomantsiin, II Armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944</ref>
Rivi 115 ⟶ 113:
 
=== Lentokuvaus ===
 
Nenonen kehitti 1920- ja 1930-luvulla lentokuvauksen menetelmiä, joilla on ollut vaikutusta myöhemmin kaikkeen kaukokartoitukseen.
 
Rivi 133 ⟶ 130:
* Öhquist, Harald: ''Talvisota minun näkökulmastani.'' Porvoo: WSOY 1950.
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="v1">Öhquist 1950: 123, 396.</ref>
Rivi 139 ⟶ 136:
 
== Aiheesta muualla ==
 
* Matti Alajoki, ''Tykistön kenraali Vilho Petter Nenonen'', Otava 1975, ISBN 951-1-01796-9
* ''Tulikomentoja''-lehti, 2/2002, {{ISSN|1457-9715}}, [[Tykkimiehet ry]].
Rivi 145 ⟶ 141:
* {{Ministerikortisto|nro=258}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Nenonen, Vilho}}
{{Puolustusvoimain komentajat}}