Versio 22. marraskuuta 2014 kello 17.57 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 724 muokkausta p →‎Toinen maailmansota ja itsenäisyys: - artikkeli on nyt tällä nimellä ← Vanhempi muutos		Versio 17. joulukuuta 2014 kello 11.58 muokkaa kumoa Jafeluv (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 319 muokkausta →‎Hallinnollinen jako: pohjois-kalimantan Uudempi muutos →
Rivi 146: {{Pääartikkeli\|[[Indonesian provinssit]]}} [[Tiedosto:Indonesia provinces indonesian.png\|center\|thumb\|650px\|Indonesian provinssit.]] Hallinnollisesti Indonesia koostuu 34 [[Indonesian provinssit\|33 provinssista]], joista kolmella on erikoisasema.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.statoids.com/uid.html \| Nimeke = Indonesia \| Selite = \| Julkaisu = Statoids \| Ajankohta = \| Julkaisija = \| Viitattu =29.9.2012 \| Kieli = }}</ref><ref name="CIA"/><ref>{{lehtiviite \|Otsikko=House Agrees on Creation of Indonesia’s 34th Province: ‘North Kalimantan’ \|Julkaisu=The Jakarta Globe \|Ajankohta=22. lokakuuta 2014 \|www=http://thejakartaglobe.beritasatu.com/archive/house-agrees-on-creation-of-indonesias-34th-province-north-kalimantan/551754/ \|Kieli={{en}} \|Viitattu=17.12.2014}}</ref> Jokaisella provinssilla on oma poliittinen hallintonsa ja kuvernöörinsä. Provinssit on jaettu hallintoalueisiin (''[[Indonesian hallintoalueet\|kabupaten]]'') ja kaupunkeihin (''kota''), jotka jaetaan edelleen alapiirikuntiin (''[[Indonesian alapiirikunnat\|kecamatan]]''), ja sen jälkeen kyläryhmiin (joko ''[[desa]]'' tai ''[[kelurahan]]''). Sen jälkeen kun asetukset alueellisesta itsehallinnosta otettiin käyttöön vuonna 2001, hallintoalueista ja kaupungeista on tullut keskeisiä alueellisen jaon yksiköitä. Ne tarjoavat suurimman osan julkisista palveluista. Kylätaso on eniten läsnä indonesialaisen päivittäisessä elämässä. Kylän tai kaupunginosan asioita hallinnoi vaaleilla valittu ''lurah'' tai ''kepala desa'' (kyläpäällikkö).<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://siteresources.worldbank.org/INTINDONESIA/Resources/Publication/04-Publication/VilllageJustice+.pdf \| Nimeke = Village Justice in Indonesia \| Tiedostomuoto =PDF \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = 2004 \| Julkaisija =World Bank \| Viitattu =29.9.2012 \| Kieli = }}</ref> [[Aceh]], [[Jakarta]], [[Yogyakarta]], [[Papua]] ja [[Länsi-Papua]] ovat provinsseja, joilla on tavallista enemmän valtaa lainsäädännössä ja suurempi autonomia keskushallinnosta kuin muilla provinsseilla. Acehin hallituksella on esimerkiksi oikeus luoda itsenäinen lakijärjestelmä; vuonna 2003 se otti käyttöön ''[[šaria]]n'' eli islamilaisen lain muodon.<ref>{{Verkkoviite\|Tekijä=Michelle Ann Miller \|Nimeke=The Nanggroe Aceh Darussalam law: a serious response to Acehnese separatism? \|Julkaisija=Asian Ethnicity, n. 5 \|Osoite=http://www.ingentaconnect.com/content/routledg/caet/2004/00000005/00000003/art00005 \|Ajankohta=2004 \|Sivut=333–351}}</ref> Yogyakartalle annettiin erityisalueen status tunnustuksena sen keskeisestä asemasta Indonesian tasavaltalaisten kannattamisessa vallankumouksen aikana. Papua, joka tunnettiin ennen nimellä Irian Jaya, sai autonomian vuonna 2001.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.papuaweb.org/goi/otsus/files/otsus-en.html \| Nimeke =Laws and other documents \| Selite = \| Julkaisu = Papuaweb \| Ajankohta = \| Julkaisija = \| Viitattu =29.9.2012 \| Kieli = }}</ref> Jakartalla puolestaan on erikoisasema maan pääkaupunkialueena.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.indonesia-travel-guide.com/Jakarta_Travel_Guide/Jakarta_Travel_Guide.html \| Nimeke =Jakarta Travel Guide \| Selite = \| Julkaisu = Indonesia Travel Guide \| Ajankohta = \| Julkaisija = \| Viitattu =29.9.2012 \| Kieli = }}</ref> Rivi 182: [[Etelä-Kalimantan]] (''Kalimantan Selatan'') – [[Banjarmasin]] [[Itä-Kalimantan]] (''Kalimantan Timur'') – [[Samarinda]] [[Pohjois-Kalimantan]] (''Kalimantan Utara'') – [[Tanjung Selor]] '''Sulawesi''' [[Pohjois-Sulawesi]] (''Sulawesi Utara'') – [[Manado]]

Ero sivun ”Indonesia” versioiden välillä