Avaa päävalikko

Muutokset

11 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:PMR_63x5.8_125_file2.jpg|thumb|250px|[[Polyuretaani]]lla lämpöeristetty polyeteenistä valmistettu [[putki]]elementti]]
'''Lämmöneriste''' on ainekerros, jota käytetään estämään [[Lämmönsiirto|lämmönsiirtymistä]] silloin kun halutaan säilyttää jokin kappale ympäristöstä poikkeavassa [[lämpötila]]ssa.
 
Lämpö siirtyy aineesta toiseen [[johtuminen|johtumalla]], [[konvektio]]lla ja/tai [[lämpösäteily|lämpösäteilemällä]]. Lämmöneristeiden päätyypit ovat siten lämmönsiirtymistapojen mukaan:
Ilmaeristeiden eristekyky riippuu seuraavista asioista:
* ilmanvirtauksen estäminen eristeessä ja rakenteessa: riittävän suurissa ilmataskuissa syntyy sisäistä konvektiota eli virtausta
* eristeen kiinteän aineen määrä suhteessa ilmamäärään: runsas kiinteän aineen määrä synnyttää eristeen sisäisiä lämpösiltoja
* valitun eristeen ominaisuuksien kestoikä
* valitun eristeen sopivuus rakenteeseen ja rakenteen käyttötarkoitukseen
[[Rakennustekniikka|Rakennustekniikassa]] käytettyjä lämmöneristeitä ovat muun muassa mineraalivillat ([[lasivilla]] ja [[vuorivilla]]), [[puukuitueriste]]et ([[selluloosa]]), pellavakuitueriste, [[sahanpuru]], puu[[kuitulevy]]t, EPS- ja XPS-levyt ([[polystyreeni]]) ja PU -ja PIR [[polyuretaani]] sekä [http://eristekauppa.com/fi/99-kingspan-fenolieristeet fenolieristeet]. Myös puuvillavanua ja puuhakelevyä on käytetty eristeenä.
 
Uudempi tulokas [[aerogeeli]] on eristyskyvyltään ylivoimainen, mutta toistaiseksi varsin kallis materiaali. Ruotsalainen yritys on keksinyt tavan parantaa sen valmistuksen kustannustehokkuutta, pudottaen valmistuskustannuksia 90 %. Eriste on 2-32–3 kertaa tehokkaampi eriste kuin solumuovi tai lasivilla.<ref>Peltonen, K. 2012. Halpa aerogeeli on tulevaisuuden supereriste? Tekniikka ja talous. Viitattu 3.2.2012. Saatavana: http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/halpa+aerogeeli+on+tulevaisuuden+supereriste/a768910</ref>
 
Lämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä.
Edellämainittujen rakennuseristeiden lämmönjohtavuus (lambda declared) järjetyksessä:
 
[[Puuinfo.fi|Sahanpuru]] 0,12W12 W/(Km)
[http://www.finnfoam.fi/finnfoam-eristelevyt/ce-merkki-dop/dop-2014/ XPS (Finnfoam)] 0,037W037 W/(Km)
[http://www.ukmuovi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=94&Itemid=147 EPS (Styrox) ]0,037W037 W/(Km)
[http://www.paroc.fi/ Mineraalivilla (Paroc)] 0,036W036 W/(Km)
[http://www.isover.fi/tuotteet Lasivilla (Isover)] 0,035W035 W/(Km)
[http://www.thermisol.fi/uploads/pdf/tuotteet/Platina_Lattia.pdf EPS/Grafiitti (Thermisol)] 0,031W031 W/(Km)
[http://www.spu.fi/tuotteet/tuote/spu-anselmi/ PIR (SPU)] 0,023W023 W/(Km)
[http://eristekauppa.com/fi/80-bauder-uretaanieristeet PIR (BauderPIR)] 0,022W022 W/(Km)
[http://www.kingspaninsulation.fi/ Fenoli (kingspan)] 0,020W020 W/(Km)
[http://eristekauppa.com/fi/81-tyhjioeristeet Tyhjiöeristeet] 0,007W007 W/(Km)
 
Valmis rakenne voi itsessäänkin toimia riittävänä eristeenä, esimerkiksi erilaisissa tiilirakenteissa. TälllöinTällöin yleensä eristyskyky perustuu rakenteen sisältämään liikkumattomaan ilmaan.
 
Eristeen valinnassa tulisi kiinnittää huomio koko ''rakenteen'' toimivuuteen ''halutussa ympäristössä''. Eristeellä ja rakenteella voi olla myös ''toiminnallisia vaatimuksia'' esimerkiksi palonkeston suhteen. Lämmöneristeitä käytetään erittäin vaihtelevissa ympäristöissä ja kohteissa; esimerkiksi lähes tuhatasteisen voimalaitoskattilan [[tulipesä]]n eristys eroaa huomattavasti maahan upotettavien vesiputkien routaeristyksestä.
 
Teknisten seikkojen lisäksi oikean eristetyypin valinta on resurssikysymys, johon vaikuttavat esimerkiksi hinta, saatavuus, sekä käytettävissä oleva rakennustekniikka ja -tavat. Joissakin tilanteissa jopa eristekerroksen vahvuus saattaa olla määräävä tekijä - esimerkiksi metallin valussa käytettävissä kuupissa, tai rakennuksissa, joissa eriste voi rajoittaa hyötykäyttöön saatavaa tilaa.
 
Lämmöneristeissä lämmön johtuminen on yleensä lähes [[lineaarisuus|lineaarinen]] ilmiö, joten karkeana sääntönä eristekerroksen kaksinkertaistaminen kaksinkertaistaa myös eristyskyvyn. Valmiissa rakenteessa tapahtuu lämpöhävikkiä muun johtumisen, [[konvektio]]n ja säteilylämmönsiirron myötä ja nämä muuttavat hieman lineaarisuutta, mutta niden vaikutus oikein suunnitelluilla rakenteilla on vähäinen. Eri rakennekerrosten lämmönjohtavuuksien ja muiden ominaisuuksien perusteella rakenteella voidaan laskea [[U-arvo]], joka kuvaa koko rakenteen eristyskykyä.