Ero sivun ”Sammunjoki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
täydennystä ja lähteitä
Rivi 1:
{{Joki
| joen_nimi = Sammunjoki/, Sammaljoki
| kuva = River Sammaljoki.JPG
| kuvateksti = Sammaljokea samannimisen kylän tuntumassa.
Rivi 6:
| laskupaikka = [[Kokemäenjoki]], [[Huittinen]]
| maat = {{FIN}}
| pituus = 4753,46 <ref name=oiva/>
| lähdekorkeus =
| virtaus = 3,41 <ref name=kj/>
| valuma-alue = 303294,50 <ref name=oiva/>
}}
'''Sammunjoki''' <ref name=kp_suisto/> eli '''Sammaljoki''' <ref name=kp_sammaljoki/> on 54 kilometriä (myös 47 km <ref name=kj/><ref name=mei/>) pitkä [[joki]] [[Satakunnan maakunta|Satakunnassa]] ja [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaalla]] [[Huittinen|Huittisissa]], [[Punkalaidun|Punkalaitumella]] ja [[Sastamala]]ssa. Se on pinta-alaltaan 295 km² (myös 303 km² <ref name=kj/><ref name=mei/>) suuruisen Sammunjoen [[valuma-alue]]en laskujoki, joka yhtyy [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]] Huittisissa vastapäätä [[Karhiniemi|Karhiniemeä]] 88 kilometriä sen suistosta. Sammunjoki on siten osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ä, joka laskee Kokemäenjoen mukana [[selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]n edustalla [[Pihlavanlahti|Pihlavanlahdella]].<ref name=oiva/><ref name=kp_suisto/>
'''Sammunjoki''' eli '''Sammaljoki''' on [[Huittinen|Huittisissa]] ja [[Sastamala]]ssa virtaava [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] sivujoki.
 
== Useita nimiä ==
Noin 47 kilometrin pituinen joki saa alkunsa Sastamalan [[Sammaljoki|Sammaljoelta]] ja Sammunjoen yläosaa kutsutaankin Sammaljoeksi aina Huittisiin asti. Vain viimeiset 6–7 kilometriä tunnetaan Sammunjoen nimellä.{{Lähde|Ei mainita lähteessä}} Joki virtaa Huittisten keskustaajaman [[Lauttakylä]]n pohjoispuolelta ja laskee Kokemäenjokeen [[Karhiniemi|Karhiniemessä]]. Suurin jokeen laskeva järvi on Sammaljoen kylän ja Sastamalan Vammalan välillä sijaitseva pitkä ja kapea [[Houhajärvi]].
Sammunjoki saa alkunsa Sastamalan [[Sammaljoki|Sammaljoelta]] ja Sammunjoen yläosaa kutsutaankin Sammaljoeksi aina Huittisiin asti. Vain viimeiset 6–7 kilometriä tunnetaan Sammunjoen nimellä. Muitakin nimiä on ollut käytössä kuten esimerkiksi Nanhianjoki ja Illonjoki.<ref name=kp_sammaljoki/><ref name=kj/>
 
== Joen kulun ja valuma-alueen kuvailu ==
Sammunjoessa on toistakymmentä koskea, jotka on kaikki ainakin osittain perattu [[Tukinuitto|tukinuiton]] ja tulvasuojelun vuoksi. Joen vesi on maatalouden päästöjen vuoksi hyvin ravinteikasta. Teollisuutta Sammunjoen valuma-alueella ei juuri ole. Joen vesimäärä vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan.
Sammun- ja Sammaljoki sekä niiden sivuhaarat virtaavat pääsääntöisesti [[savi]]pohjaisen maaston läpi. Valuma-alueesta 28% on peltoa ja 68% metsämaata. Savikoilla korkeuserot ovat pienet ja siksi joki [[Meanderi (geomorfologia)|meanderoi]] paikoin voimakkaasti. Oja saavat toisinaan alkunsa kallioisella metsävyöhykkeellä, jolloin uomat ovat korkeuserojen vuoksi syvät ja kiviset. Metsävyöhykkeet erottavat peltoalueita toisistaan, jolloin koskia syntyy myös sinne. Joessa onkin toistakymmentä koskea. Savikoilla ilmenee viljelyn haittapuolina ravinteiden valuminen virtaavaan vesistöön. Sammunjoesta purkautuukin Kokemäenjokeen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta, kun savipellot imevät sadevettä heikosti ja valuttavat sitä pintaa myöten ojiin.<ref name=kp_sammaljoki/><ref name=kj/><ref name=mei/>
 
Vuodenaikojen erot joen virtaamissa ovat suuria. [[Keskivirtaama]] joen alajuoksulla on 3,4 m³/s, mutta se vaihtelee tulvahuippun keskiarvosta 45,8 m³/s kuivan kauden keskiarvoon 0,11 m³/s. Tulvat ovat yleensä lyhytkestoisia.<ref name=kj/>
Vuonna 2000 [[Illo]]n kylässä toimineesta pesulasta pääsi jokeen kemikaaleja, joka tappoi kaloja noin 13 kilometrin matkalta alavirtaan päin. Muutaman ensimmäisen kilometrin matkalla kalakanta tuhoutui lähes täydellisesti.
 
Joen pääuomaa seuraa suurimmaan osaa matkaa jokin seudun kyläteistä. Joki virtaa esimerkiksi [[Sammaljoki|Sammaljoen]], [[Illo|Illon]], Räikänmaan ja [[Samppu|Sampun]] kylien läpi. Samppu on Huittisten Lauttakylän lähitaajama. Sampussa joki alittaa [[Valtatie 12|valtatien 12]].<ref name=kp_sammaljoki/><ref name=mei/>
==Lähteet==
*[http://www.te-centralen.fi/Public/download.aspx?ID=4343&GUID=%7BDFB69ABF-A46A-4EEC-8734-A50EFC4026D5%7D Leena Rannikko: ''Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet'' s.85–104]
 
Sammunjoen kulku kuvaillaan tässä aloittaen sen suistosta ja edeten kohti joen latvavesiä. Kunkin kohteen ja sivuhaaran yhtymäkohdan etäisyys suistosta ja valuma-alueen suuruus ilmoitetaan sen yhteydessä suluissa.<ref name=oiva/>
{{Malline:Kokemäenjoen sivujoet}}
* Savioja (10,5 km ja 11,4 km²) virtaa lähinnä Saviojanmaan peltoaukealla.
* Rekioja (18,9 km ja 19,5 km²) juoksee Haarakorvelta Suontaustankulmaan, jossa oja painuu Salkinkoskenmaalla syventyneeseen uomaan ja yhtyy Rekikosken jälkeen Sammaljokeen.
* Mustisojan (20,1 km ja 12,1 km²) latvavedet lähtevät aivan Ylistenjärven länsipuolelta ja virtaavat Kämmäkän läpi Mustissuon läheltä Sammaljokeen.
* Pahaoja (27,8 km ja 9,3 km²) yhtyy Sammaljokeen Pärnänmaalla ja saa alkuunsa Riuttaissuolta. Eräs sen haaroista tunnetaan Kalavirranojana.
* Klupukoskella (28,9 km) on joessa [[suvanto]] ja [[koski|kosken]] [[niska (koski)|niskalla]] yläpuolella [[lampi]].
* Yltäissuonoja (32,1 km ja 15,6 km²) halkaisee pelloksi raivatun Yltäissuon aukean poikki. Pitkä oja saa alkuunsa Roukanmaalta asti.
* Pikkujoki (35,7 km ja 44,3 km²) hakee vedet Houhajärven kylän alueelta. Siellä siihen liittyy laskuojat [[Hanhijärvi (Houhajärvi)|Hanhijärveltä]] ja [[Houhajärveltä]].
* Ruokostenoja laskee [[Ruokojärvi (Punkalaidun)|Ruokojärven]] vedet hieman Pikkujokea ylemmäksi.
* Sammaljoen kylän alapuolelle Koivulan kohdalla laskee sekä [[Sammakkajärvi|Sammakkajärven]] että suuren tekoaltaan lapi virtaavan ojan vedet.
* Vahterinkulmalta saa Lailujärvenoja alkuunsa ja virtaa [[Lailujärvi|Lailujärven]] läpi ja yhtyy Kraviojana Sammaljokeen Sammaljoen kylän yläpuolella.
* Rautaoja (48,3 km ja 11,8 km²) yhtyy Sammaljokeen Rautaniemen kohdalla.
* Murtoonmaanoja yhtyy Sammaljokeen hieman Rautaojaa ylempänä. Sen valuma-alueella ovat [[Iso-Kuovanen]] ja sen alapuolella laaja tekoallas. Näiden alapuolella yhtyvät vielä [[Pikku Murtojärven]] ja [[Murtojärvi (Sastamala)|Murtojärven]] laskuoja.
* Yläjuoksulla (25,6 km²) joki haarautuu eri suuntiin. Joen pituus on enää 5,9 kilometriä. Useimmat seudun järvet kuuluvat eri valuma-alueille, mutta [[Vihdanlammi]] laskee Sammaljokeen.
 
== Luonnontila ==
Vuonna 2000 [[Illo]]nIllon kylässä toimineesta pesulasta pääsi jokeen kemikaaleja, joka tappoi kaloja noin 13 kilometrin matkalta alavirtaan päin. Muutaman ensimmäisen kilometrin matkalla kalakanta tuhoutui lähes täydellisesti.
 
=== Kala- ja rapukanta ===
Vuonna 2011 Sammunjoen yhdessätoista koskessa tutkittiin [[sähkökalastus|sähkökalastuksella]] mitä kalalajeja joessa esiintyi. Kaikissa kohteissa esiintyvät lajit olivat [[hauki]], [[törö]], [[kivisimppu]] ja [[kivennuoliainen]]. Muita yleisiä lajeja olivat [[turpa]], [[särki]], [[made]], [[ahven]] ja [[salakka]]. [[Nahkiainen]] ja [[kiiski]] esiintyivät. Koskissa yleisimmät lajit yksilömäärien mukaan olivat kivennuoliainen ja kivisimppu.<ref name=el/>
 
Sammunjokea hydyntävät seudun asukkaat, joiden kalastusonnesta on kyselty tietoja vuonna 2011. Yleisimmät kalastusvälineet ovat olleet onki, virveli, rysä ja katiska. Saalista on tullut noin 450 kilogrammaa vuodessa. Saaliskaloja ovat olleet särki, hauki, [[lahna]], ahven, [[säyne]] ja [[Sulkava (kala)|sulkava]]. Harvinaisia saaliita ovat olleet [[karppi]], [[kuha]], [[toutain]], [[kirjolohi]] ja [[taimen]].<ref name=kun/>
 
[[Jokirapu|Rapukanta]] oli hyvä 1980−90-luvuilla, mutta ilmeisesti [[rapurutto]] ja joen perkaukset hävittivät ravun lähes kokonaan.<ref name=mei/>
 
== Historia ==
Vaikka seutukunnalla käytettiin 1800-luvulla tuulimyllyjä viljan jauhantaan, rakennettiin Sammunjokeen myös vesirattailla pyöriviä myllyjä. Näistä on edelleen jäänteitä joen uomassa esimerkiksi Nanhiankoskessa ja Rekikoskessa.<ref name=kj/>
 
Joen virtauksille tuli käyttöä, kun puunjalostusteollisuus tarkitsi raaka-ainetta. Silloin Sammunjokea käytettiin [[Tukinuitto|tukinuittoon]], kun takametsistä kuljetettiin puita Kokemäenjoen sahoille. Kosket perattiin kivistä vapaiksi, jotta tukit uisivat paremmin myös pienemmällä virtaamalla. Tämän vuoksi eräät kosket lakkasivat kohisemasta kokonaan ja esimerkiksi Pitkäkoski, Vääräkoski ja Iiverinkoski ovat kuin rännejä. Myöhemmät perkaukset liittyvät maataluden peltojen kuvatukseen ja tulva-aikojen lyhentämiseen.<ref name=kj/><ref name=mei/>
 
== Katso myös ==
* Sammunjoen valuma-alueen muita vesistöjä: [[Ruokojärvi (Punkalaidun)|Ruokojärvi]], [[Sammakkajärvi]], [[Lailujärvi]], [[Pikku Murtojärvi]], [[Murtojärvi (Sastamala)|Murtojärvi]], [[Iso-Kuovanen]], [[Vihdanlammi]], [[Hanhijärvi (Houhajärvi)|Hanhijärvi]] ja [[Houhajärvi]]
 
==Lähteet==
*[http://www.te-centralen.fi/Public/download.aspx?ID=4343&GUID=%7BDFB69ABF-A46A-4EEC-8734-A50EFC4026D5%7D Leena Rannikko: ''Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet'' s.85–104]
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
*<ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 14.12.2014 | Kieli = }}</ref>
* <ref name=kp_suisto>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Sammunjoki%2C+Huittinen&srs=EPSG%3A3067&y=6792812&x=267833&lang=fi | Nimeke = Sammunjoki, Huittinen | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 14.12.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_sammaljoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Sammaljoki%2C+Huittinen&srs=EPSG%3A3067&y=6792542&x=272143&lang=fi | Nimeke = Sammaljoki, Huittinen | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 14.12.2014 }}</ref>
* <ref name=kj>Kokemäenjoki.fi: [http://www.kokemaenjoki.net/sivujoet/yleista/#sammunjoki-sammaljoki Sammunjoki - Sammaljoki]</ref>
* <ref name=el>Erkinaro, Heikki & Pautamo, Jarmo: [http://www.kokemaenjoki.fi/files/files/selvitykset%20ja%20suunnitelmat/Sammunjoki-Sammaljoen_sahkokoekalastustulokset_vuonna_2010.pdf Sammun-Sammaljoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010], Apajax Oy, 2011</ref>
* <ref name=kun>Hautala, Arto: [http://www.kokemaenjoki.fi/files/files/kunnostussuunnitelmat/Sammunjoki-Sammaljoen_kalataloudellinen_kunnostussuunnitelma.pdf Sammunjoen-Sammaljoen kalataloudellinen kunnostus], EcoRiver Oy, 2011</ref>
* <ref name=mei>Meisalmi, T.: [http://www.kokemaenjoki.fi/files/files/kunnostussuunnitelmat/Sammunjoen_alaosan_neljan_sahin_kalataloudellinen_kunnostussuunnitelma.pdf Sammunjoen alaosan neljän sahin kalataloudellinen kunnostussuunnitelma], 2011, Huittinen</ref>
}}
{{Malline:Kokemäenjoen sivujoet}}
[[Luokka:Suomen joet]]
[[Luokka:Kokemäenjoen vesistö]]
[[Luokka:Huittisten luonto]]
[[Luokka:Sastamalan luonto]]
[[Luokka:Punkalaidun]]