Avaa päävalikko

Muutokset

28 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
 
==Sisäpoliittinen kuohunta==
Kallion hallituksen toimikautta sävyttivät vakavat sisäpoliittiset levottomuudet toisaalta [[Lapuanliike|Lapuanliikkeen]], toisaalta [[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunistien]] alkuunpanemina. [[Suomen sisällissota|Vapaussotasukupolven]] kiihkeimmät edustajat olivat kokeneet syvän pettymyksen itsenäisen Suomen muodostuessa ”vääränlaiseksi”.<ref>Seppo Zetterberg (toim.): ''Suomen historian Pikkujättiläinen'', s. 641. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987.</ref> Jo elokuun alussa 1929 [[Komintern]] oli määrännyt kaikki Euroopan kommunistit suuriin katumielenosoituksiin, jotka kuitenkin estettiin Suomessa poliisivoimin.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 86. Helsinki: Yhtyneen Kuvalehdet, 1966.</ref> Marraskuussa 1929 kommunistinen nuorisoliitto järjesti haastejuhlat [[Lapua]]lla täysin tietoisena siitä, että se edusti kaikkea sitä, minkä pitäjän vallitseva mielipide jyrkästi tuomitsi. ”Valkoiset” tunsivat saaneensa haasteen taisteluun ja hajottivat kommunistien kokouksen. Viikkoa myöhemmin Lapualla pidettiin [[Ilkka (sanomalehti)|Ilkka-lehden]] päätoimittajan [[Artturi Leinonen|Artturi Leinosen]] ja maanviljelijä [[Vihtori Kosola]]n – molemmat maalaisliittolaisia – aloitteesta suuri kansalaiskokous, jossa vaadittiinhyväksyttiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä vaativat ponsiehdotukset. Kokouksessa muodostettu lähetystö kävi presidentti [[Lauri Kr. Relander]]in ja pääministeri [[Kyösti Kallio]]n puheilla, ja vielä ennen joulua eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen [[yhdistys]]lain muuttamiseksi siten, että oikeuden päätöksellä lakkautetun yhdistyksen toimintaa jatkamaan perustettu yhdistys voitiin lakkauttaa ilman eri päätöstä. Sen sijaan esitys [[painovapaus]]lain muuttamiseksi hylättiin.<ref> Zetterberg (toim.), s. 642.</ref>
 
Maaliskuussa 1930 Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa perustettiin [[Suomen Lukko]] -järjestö johtamaan kommunismin vastaista taistelua Suomessa, ja kahta viikkoa myöhemmin Lapuan liikkeen aktivistit rikkoivat painokoneet kommunistisen [[Työn Ääni]] -lehden kirjapainossa [[Vaasa]]ssa. Kirjapainoon tehtyä iskua käsiteltiin Vaasan raastuvanoikeudessa kesäkuussa, jolloin aktivistit pahoinpitelivät todistajana olleen faktori [[Eino Nieminen|Eino Niemisen]] ja kyyditsivät asianajaja [[Asser Salo]]n Lapualle. Välttelevä hallitus seurasi tapahtumia sivusta ja sen sijaan, että se olisi pannut mellakoijat kuriin, se vaihtoi [[Vaasan lääni]]n maaherraa. [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolueeseen]] kuuluneen [[Bruno Sarlin]]in tilalle tuli jääkärieversti [[Erik Heinrichs]] ja edelleen tämän seuraajaksi avoimesti ”lapualainen” maaherra. Hallituksen passiivinen asenne pantiin merkille Lapuanliikkeessä, ”[[Lapuan laki]]” nousi Suomen lain yläpuolelle ja kesäkuun puolivälissä alkoivat koko maassa laajat kommunistien ja sellaisiksi epäiltyjen kyyditykset. Painostuksen jatkuessa eduskunta kutsuttiin kesken kesäloman koolle säätämään kommunistien toiminnan kriminalisoivat ns. [[kommunistilait]].<ref> Zetterberg (toim.), s. 642–643.</ref>
41 517

muokkausta