Ero sivun ”Surku” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
ruotsiksi Ynk + tekstin järjestämistä
Rivi 1:
'''Surku''' ({{k-sv|Ynk}}) on [[Tove Jansson]]in [[Muumi]]-teoksissa esiintyvä pieni ja alakuloinen [[koira]]. Se esiintyy vuonna 1958 ilmestyneessä ''[[Taikatalvi]]''-kirjassa. ''[[Muumilaakson tarinoita]]''-tv-sarjassa Surku esiintyy jaksossa ''Talven vieraita'' (eng. Visitors in the Winter). Surku on yllättäen mukana myös elokuvassa ''Muumiperhe Rivieralla''.
''[[Muumilaakson tarinoita]]''-tv-sarjassa Surku esiintyy jaksossa ''Talven vieraita'' (eng. Visitors in the Winter). Surku on yllättäen mukana myös elokuvassa Muumiperhe Rivieralla.
 
Surku on esiintynyt myös [[Muumipeikko (sarjakuva)|Muumipeikko-sarjakuvissa]], joskin hahmo on niissä hiukan erilainen. Se kuuluu Miskalle ja joutuu käyttämään kuonokoppaa, koska pelkää jonkun muuten arvaavan suuren salaisuutensa: Surku pitää vain kissoista. Kissat eivät kuitenkaan pidä siitä, joten Surku on onneton. Surkun alkuperäinen ensiesiintyminen onkin vuonna 1956 ilmestyneessä sarjakuvatarinassa ''Kuvitteluleikki'', ei ''Taikatalvi''-kirjassa.
 
== Hahmon kuvaus ==
Rivi 8 ⟶ 5:
 
Surku kiipeää joka yö vuorelle ulvomaan kuuta toivoen, että sen susiveljet kuulisivat. Eräänä yönä Surkun veljet vihdoin saapuvat. Surkun suureksi pettymykseksi ne aikovatkin syödä Surkun, eivätkä ottaa sitä vastaan veljenään. Tämän ymmärtäessään Surku huokaa: "Taisin erehtyä. Syökää minut sitten. Minkäs sille mahtaa." Surkun pelastaa kuitenkin torvea soittava [[Hemuli]], joka on saapunut [[Muumilaakso]]on samoihin aikoihin kuin Surku. Sudet pelästyvät [[torvi|torven]] soittoa ja lähtevät pois. Surku lähtee Hemulin ja pienen ötökkä-Salomen mukana pois Muumilaaksosta ja jatkaa taivaltaan heidän kanssaan.
 
== Sarjakuva-Surku ==
Jo ennen ''Taikatalvea '' Surku onesiintyi esiintynytvuonna myös1956 ilmestyneessä sarjakuvatarinassa ''Kuvitteluleikki''. [[Muumipeikko (sarjakuva)|Muumipeikko-sarjakuvissa]], joskin hahmo on niissä hiukan erilainen kuin romaanissa. Se kuuluu Miskalle ja joutuu käyttämään kuonokoppaa, koska pelkää jonkun muuten arvaavan suuren salaisuutensa: Surku pitää vain kissoista. Kissat eivät kuitenkaan pidä siitä, joten Surku on onneton. Surkun alkuperäinen ensiesiintyminen onkin vuonna 1956 ilmestyneessä sarjakuvatarinassa ''Kuvitteluleikki'', ei ''Taikatalvi''-kirjassa.
 
{{Muumit}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Surku