Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä

'''Harmaa talous''' tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja[[vero]]ja, esimerkiksi [[vero|ennakonpidätyksiäennakonpidätys]]tä tai [[sosiaaliturva]]- ja [[eläke]]maksuja. [[Euroopan Unioniunioni]] laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.<ref name="raportti">{{Kirjaviite | Tekijä = Uudenmaan verovirasto,veroviraston Projektiyksikköprojektiyksikkö | Nimeke = Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportti | VuosiAjankohta = 30.6.1999| Kappale = | Sivu = 3 | Selite = Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/99 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Isbn = 951-804-069-9 | www = https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/7971_fi.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 14.12.2014}}</ref> Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Harmaan_talouden_torjunta/Harmaan_talouden_esiintyminen_ja_yleisyy%2814463%29 | Nimeke = Harmaan talouden esiintyminen ja yleisyys | Julkaisu = Vero.fi | Julkaisija = Verohallinto | Viitattu = 14.12.2014}}</ref>

Tavat hankkia ja sijoittaa harmaata rahaa kuuluvat olennaisena osana talousrikoksiin. Talousrikoksiin liittyvien varojen siirrot ulkomaille ja rikollisten liiketoimet ulkomaalaisten yritysten sekä veroparatiisivaltioon perustettujen yritysten kanssa ovat lisääntyneet .<ref>[http://web{{Lehtiviite | Otsikko = Talousrikostutkinnan tila, työryhmän loppuraportti | Julkaisu = Sisäinen turvallisuus | Vuosi = 2004 | Numero = 27 | Julkaisija = Sisäasiainministeriö | Ajankohta = 23.archive6.org/web/20060603090729/2004 | Sivut = 55 | www = http://www.intermin.fi/interminjulkaisu/biblio.nsf/C4FEF4FCE73A5345C2256EBC002BED40/$file/37-2004.pdf372004?docID=25125 Talousrikostutkinnan| tila,Viitattu työryhmän loppuraportti,= s14.55] {{deadlink12.2014}}</ref>. Käytännöt harmaan talouden torjumiseksi ja tulkinnat mikä on talousrikos vaihtelevat eri maissa. Suomessa harmaa talous kuuluu talousrikostutkinnan piiriin <ref>[http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/trkj/home.nsf Suomen talousrikoskontrollijärjestelmä]{{deadlink}}</ref><ref> http://www.meripelastuskeskus.fi/rvl/periodic.nsf/vwDocuments/8107D7553073C8F9C2256EFC00442B14 Vanhan ammatin uudet harjoittajat {{deadlink}}</ref>. Talousrikosten tutkiminen on vaikeaa, sillä niistä jäävät jäljet ovat usein epäsuoria: suoria todisteita, tositteita ja sopimuksia ei löydy. Rahat pestään sijoittamalla ne laillisiin yrityksiin tai esimerkiksi [[uhkapeli]]in. Tämän vuoksi poliisi pyrkii tunnistamaan talousrikoksia muun muassa niihin usein liittyvien peiterikosten myötä. Peiterikos voi olla esimerkiksi [[rahanpesu]].

Italiassa talousrikoksiksi luetaan myös niiden yhteyteen liittyvät muut rikokset, esimerkiksi kiristys. Italian mafian toiminnassa jopa palkkamurhat ovat arkipäivää.<ref name=saviano>Saviano, Roberto (2007) Gomorra. WSOY, Helsinki</ref>{{lähde tarkemmin|sivunro tai vähintään luku, sama pyyntö kaikkiin ko. reffeihin+mielellään isbn}}. Mafian keskeisissä selvittelyissä yleensä taustalla on talousrikollisuuden etupiirijaot <ref name="lop">Saviano Roberto (2007) Gomorra. WSOY,Helsinki</ref>. Mafian toimia tutkii Italiassa talousrikoksiin ja harmaaseen talouteen erikoistunut viranomainen [[Guardia di Finanza]].<ref name="lop"saviano/>.