Ero sivun ”Kryptologia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Joku x (keskustelu | muokkaukset)
p Korjasin pienen kirjoitusvirheen.
Rivi 3:
'''Kryptologia''' (tai kryptografia; [[Muinaiskreikka|kreikan]] sanoista κρυπτός ''kryptós'', "piilossa, salainen"; ja {{lang|grc|[[wikt:fi:-λογία#Greek|-λογία]]}} ''-logia'', "oppi", tai γράφειν ''graphein'', "kirjoitus")<ref>Liddell and Scott's Greek-English Lexicon. Oxford University Press. (1984) {{en}}</ref> tai '''salakirjoitustekniikka''' viittaa turvallisen viestinnän menetelmien tutkimiseen ja harjoittamiseen kolmansien osapuolten (vastustajien) läsnäolossa.<ref name="rivest90">{{kirjaviite|Tekijä=[[Ronald Rivest]]|Nimeke=Handbook of Theoretical Computer Science|Luku=Cryptology|Julkaisija=Elsevier|Ajankohta=1990|Kieli={{en}} }}</ref> Se viittaa yleisemmin vastustajien vaikutusvallan ylittävien [[Protokolla (tietoliikenne)|protokollien]] kehittämiseen ja analysointiin.<ref name="modern-crypto">{{kirjaviite|Tekijä=Mihir Bellare, Phillip Rogaway|Nimeke=Introduction to Modern Cryptography|Luku=Introduction|Sivu=10|Ajankohta=21.9.2005|Julkaisija=[[Kalifornian yliopisto]]|Kieli={{en}} }}</ref> Näissä protokollissa sovelletaan useaa [[tietoturva]]n näkökohtaa, kuten datan [[Vaitiolovelvollisuus|luottamuksellisuutta]], datan eheyttä, [[todennus]]ta ja kiistämättömyyttä.<ref name="hac">{{kirjaviite |Tekijä=A. J. Menezes, P. C. van Oorschot, S. A. Vanstone |www=https://web.archive.org/web/20050307081354/www.cacr.math.uwaterloo.ca/hac/ |Nimeke=Handbook of Applied Cryptography |Julkaisija=Waterloon yliopisto |Isbn=0-8493-8523-7 |Kieli={{en}} }}</ref> Modernilla kryptografialla on päällekkäisyyksiä [[Matematiikka|matematiikan]], [[Tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]] ja [[Sähkötekniikka|sähkötekniikan]] tieteenhaarojen kanssa. Kryptografiaa sovelletaan muun muassa [[Pankkiautomaatti|pankkiautomaateissa]], [[Salasana|salasanoissa]] ja [[Sähköinen kaupankäynti|sähköisessä kaupankäynnissä]].
 
Ennen modernia aikakautta kryptografia oli käytännöllisesti katsoen synonyyminen [[Salaus|salauksen]] kanssa. Salaus on prosessi, jonka avulla muunnetaan luettavissa oleva tieto näennäiseksi [[Nonsense|hölynpölyksi]]. Salatun viestin lähettäjä jakoi salauksen purkuun tarvittavat tiedot vain tarkoitetun vastaanottajan kanssa. Kryptologian menetelmät ovat [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] ja tietokoneiden keksimisen jälkeen muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi ja sitäniitä sovelletaan yhä laajemmin.
 
Moderni kryptografia pohjautuu hyvin paljon matemaattiseen teoriaan ja tietojenkäsittelytieteen käytäntöön. Kryptografiset algoritmit on suunniteltu laskennallisen kovuuden olettamuksien ympärille. Tämä tekee sellaisista algoritmeista vaikeita murtaa käytännössä. On teoreettisesti mahdollista murtaa sellainen järjestelmä, mutta se olisi epäkäytännöllistä tunnetuilla käytännön keinoilla. Näitä järjestelmiä kutsutaan siksi laskennallisesti turvallisiksi. Teorian kehittyminen (kuten edistysaskelet [[kokonaislukujen tekijöihinjako]] -algoritmeissa) ja nopeutuva tietotekniikka vaativat, että näitä ratkaisuja kehitettäisiin jatkuvasti. On olemassa järjestelmiä, jotka on todistettu murtamattomiksi edes rajoittamattomalla määrällä laskentatehoa. Yksi esimerkki on ''one-time pad''. Nämä järjestelmät ovat kuitenkin vaikeampia toteuttaa kuin parhaat teoreettisesti murrettavat mutta laskennallisesti turvalliset mekanismit.