Ero sivun ”Drumliini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lea Asikainen (keskustelu | muokkaukset)
Kieliasun parantaminen, väliotsikointi ja lähteiden lisääminen
p typo
Rivi 7:
Drumliinit voivat olla useita kilometrejä pitkiä. Niillä on usein kalliosydän.
 
Drumliinit ovat yleinen pinnanmuoto myös Suomessa, ja niitä voi esiintyä joko yksittäin tai laajoina kenttinä. Muun muassa monet [[Savo]]n, [[Pohjois-Karjala]]n ja [[Kainuu]]n korkeat, luode-kaakko luode–kaakko-suuntaiset mäet [[mäki|mäet]] ovat drumliineja, ja muodoltaan virtavivaisiavirtaviivaisia drumliinimäkiä esiintyy yleisesti myös eteläisessä ja läntisessä Suomessa.
 
[[Kuva:Drumlins Lmb.png|thumb|Drumliineja kaaviokuvassa]]
Rivi 13:
== Drumliinien synty ==
 
Drumliinien synnystä on ollut monia teorioita. Drumliinien synnystä on esitetty ainakin kolme käsitystä, joiden mukaan synnyn on aiheuttanut 1) este, 2) liian suuri pohjamoreenilasti tai se, että 3) drumliinit olisivat muuntuneet aikaisemmista kasautumista, esimerkiksi reunamoreeneista. Yleensä uskotaan, että drumliinit ovat syntyneet mannerjäätikön alle, kun jäätikön kuljettamaa moreenia on kerrostunut esimerkiksi kiven, kallion tai vanhan harjun ympärille ja taakse. Muodoltaan virtaviivainen drumliini muistuttaa hieman pituussuuntaan halkaistua kananmunaa tai sikaria, jossa näkyy tylppä ja terävä pää. Drumliinin pitkä halkaisija on lähes jäätikön virtauksen suuntainen. Tylppä, jäätikön tulosuuntaan osoittava pää on yleensä jyrkempi. Menosuuntaan jatkuu asteittain madaltuva "moreenihäntä", joka voi haarautua. Joidenkin drumliinien pinnassa on vakomaisia painumia. Tylppä pää voi olla poispäin viettävän suojasivunkin puolella tai drumliini voi olla molempiin suuntiin asteittain madaltuva. Drumliinilla on kallio- tai moreeniydin. Joidenkin drumliinien arvellaan jossain vaiheessa muokkautuneen jäätikön railossa olevan veden vaikutuksesta. Drumliineja esiintyy runsaspohjamoreenisilla, melko tasaisilla alueilla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Marjatta Koivisto|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = WSOY|Nimike = Jääkaudet|Viitattu = 12.12.2014|Selite = |Sivu = 130-131|Luku = Moreenimuodostumat|Vuosi = 2004|Kieli = |Isbn = 951-0-29101-3}}</ref>
 
== Drumliinien muotoja ==
 
Drumliiniparvet voivat olla lievästi viuhkaantuvia kymmenien tuhansien drumliinien kenttiä. Drumliinit ovat yleensä useita satoja metriä pitkiä ja 5-105–10 metrin korkuisia.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.merenkurkku.fi/maailmanperintöalue/geologia/moreenit/drumliinit|Julkaisija = Metsähallitus|Nimike = Drumliinit|Viitattu = 12.12.2014|Ajankohta = |Kieli = }}</ref>
 
Suurimmat drumliinit ovat 90–120 metriä korkeita, 2–7 kilometriä pitkiä ja 0,5–2 kilometriä leveitä.
 
Suomessa on drumliinikenttiä muun muassa Pieksämäen lähistöillälähistöllä sekä muualla Savossa. Kuusamossa, jossa, kuten muualla Koillismaassa[[Koillismaa|Koillismaalla]], on myös vakoutuneita drumliineja. ''Pre-cragit'' eli vastasivun drumliinit ovat drumliinejasellaisia, joiden kalliosydän on niiden takana. Näiden uskotaan olevan kuluneita drumliineja.
 
[[Suomi|Suomen]] ja tiettävästi koko [[Eurooppa|Euroopan]] suurin drumliini on [[Haukivuori|Haukivuorella]] [[Etelä-Savo]]ssa sijaitseva [[Saksalanharju]].<ref>''Jääkaudet'', s.133-134</ref>