Wikipedia

Ero sivun ”Muutto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 188.67.229.60 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kekkone tekemään versioon.
erotellaan pyynnön mukaisesti tästä eläinten muutto ja täsmennetään
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee ihmisen muuttamista. Eläinten muutosta katso [[migraatio (biologia)]].}}
{{Lähteetön}}
'''Muutto''' on ihmisillä asuin- tai oleskelupaikan tai kodin vaihtamista. Joillakin ihmisryhmillä on perinteistä vuodenkiertoon liittyvää muuttoliikettä, jossa kuljetaan joka vuosi samoille alueille esimerkiksi ruoanlähteiden perässä. Tällainen [[kiertolaisuus]] eli [[nomadismi]] on ikivanhaa, ja säilynyt samankaltaisena vuosituhannet. Nomadismista eroaa jyrkästi [[siirtolaisuus]], joka ei yleensä perustu traditioon, ja johon ei liity olennaisena ja perinteen määräämänä osana takaisin paluuta yleensä vuoden kuluessa. Tällaisia juuriltaan uusille asuinalueille lähteviä kutsutaan esimerkiksi [[siirtolainen|siirtolaisiksi]] tai [[maahanmuutto|maahanmuuttajiksi]]. Kolmas suuri muuttajaryhmä ovat [[pakolainen|pakolaiset]], jotka joutuvat [[pakkomuutto]]on kotimaastaan sotien, nälänhädän tai luonnonkatastrofien seurauksena. Heidän sopeutumisensa uusiin oloihin on kaikkein vaikeinta, sillä heidän lähtönsä ei perustunut vapaaehtoiseen muuttamiseen.▼
{{jaettava||Ihmisen ja eläinten muutto pitäisi käsitellä eri artikkeleissa.}}
{{korjattava|alaotsikointi}}
[[Kuva:BrantaLeucopsisMigration.jpg|right|thumb|300px|Parvi valkoposkihanhia syysmuuton aikaan]]
'''Muutto''' on ihmisillä asuin- tai oleskelupaikan tai kodin vaihtamista. Muuttavilla eläimillä, kuten [[muuttolintu|muuttolinnuilla]] muutto tarkoittaa usein vuodenkiertoon perustuvaa oleskelupaikan vaihtamista. Eläinlajin vallatessa uusia asuinalueita kyseessä ei siis ole suoranaisesti muutto samassa merkityksessä kuin esimerkiksi muuttolinnuilla, vaan [[evoluutio]]terminologian mukaan [[migraatio]].
 
▲Joillakin ihmisryhmillä on perinteistä vuodenkiertoon liittyvää muuttoliikettä, jossa kuljetaan joka vuosi samoille alueille esimerkiksi ruoanlähteiden perässä. Tällainen [[kiertolaisuus]] eli [[nomadismi]] on ikivanhaa, ja säilynyt samankaltaisena vuosituhannet. Nomadismista eroaa jyrkästi [[siirtolaisuus]], joka ei yleensä perustu traditioon, ja johon ei liity olennaisena ja perinteen määräämänä osana takaisin paluuta yleensä vuoden kuluessa. Tällaisia juuriltaan uusille asuinalueille lähteviä kutsutaan esimerkiksi [[siirtolainen|siirtolaisiksi]] tai [[maahanmuutto|maahanmuuttajiksi]]. Kolmas suuri muuttajaryhmä ovat [[pakolainen|pakolaiset]], jotka joutuvat [[pakkomuutto]]on kotimaastaan sotien, nälänhädän tai luonnonkatastrofien seurauksena. Heidän sopeutumisensa uusiin oloihin on kaikkein vaikeinta, sillä heidän lähtönsä ei perustunut vapaaehtoiseen muuttamiseen.
 
== Lintujen muutto ==
{{Pääartikkeli|[[Muuttolintu]]}}
Lintujen muutolla käsitetään tavallisesti lintujen muuttamista toiseen paikkaan vuodenaikojen rytmissä. Pohjoisella pallonpuoliskolla muutto tapahtuu yleensä syksyllä pohjoisesta etelään ja keväällä samat linnut palaavat etelästä pohjoiseen. Eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtuu päinvastaista muuttoliikettä. Eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtuu niin sanottua ''sadekausimuuttoa'', jolloin tietyt, lähinnä siemeniä syövät, lintulajit muuttavat [[sadekausi]]en mukaan parhaiten ravintoa tuottaville [[savanni]]alueille.
 
''Vaellus'' on hieman eri asia kuin muutto. Vaelluksen käynnistää tavallisesti ravintopula, joka voi johtua joko tarjolla olevan pääravinnon puutteesta tai hyvästä jälkeläistuotosta aiheutuvasta liikakansoituksesta, joka purkautuu vaelluksena väljemmille asuinsijoille. Tyypillisiä tuttuja vaelluslintuja ovat esimerkiksi [[käpylintu|käpylinnut]], jotka siirtyvät [[taiga]]n [[havupuu|havupuiden]] siemensatojen perässä satoja, jopa tuhansia kilometrejä. [[Siperia]]laisen [[pähkinähakki|pähkinähakin]] alalaji ''caryocatactes'' suorittaa toisinaan massavaelluksia idästä länteen, jos hyvien [[sembramänty|sembramännyn]] siemensatojen ja onnistuneiden pesintöjen ansiosta suureksi paisunut kanta ei enää löydä riittävästi ravintoa. Nämä vaellukset muistuttavat [[sopuli]]en massavaelluksia, ja ovat tyypillisiä nimenomaan pohjoisella äärialueella esiintyvillä eliöillä.
 
Linnut ovat sopeutuneet maapallon vuodenaikojen rytmiin jo miljoonien vuosien ajan, ja niille on kehittynyt omalaatuinen muuttoa säätelevä mekanismi, jonka toimintaa ei vielä täysin tunneta. Tärkeimpiä muuton käynnistäviä tekijöitä ovat ''valon määrä'', ''ravinnon määrän ja laadun muutos'', ''lämpötilan muutos'' ja ''sulkasadon ja lisääntymiskierron päättyminen''. Nämä tekijät saavat aikaan muutoksia linnun fysiologiassa. ''Sisäinen muuttovire'' on erityisen tärkeä [[tropiikki|tropiikissa]] talvehtivilla hyönteissyöjälinnuilla, sillä esimerkiksi säätilalla ja ravinnon määrällä ei näyttäisi siellä olevan juurikaan merkitystä.
 
Lintujen ''suunnistaminen'' on monimutkainen asia. Valoisaan aikaan muuttavat linnut seuraavat niin sanottuja muuttolinjoja, joita ovat esimerkiksi rannikkolinjat, niemenkärjet, joet ja vuorijonot. Tyypillisiä tällaisia lajeja ovat esimerkiksi [[pelikaani]]t, [[haikara]]t, [[joutsenet]], [[päiväpetolinnut]], [[kurki|kurjet]], [[kyyhky]]t, [[varikset]] ja monet muut [[varpuslinnut]]. Maapallon pyörimisliikkeen ne pystyvät aistimaan suuntimalla aurinkoa. Yömuuttajilla on enemmän ongelmia, ja niille on kehittynyt aivojen yhteyteen erityinen maan [[magneetti]]kenttiin reagoiva elin. Sen avulla ne pystyvät suunnistamaan pimeässä ja pilvisessä säässä ilman maa- ja taivaanmerkkejä. Kirkkaina öinä ne osaavat käyttää kuun ja tähtien asemaa oikean suunnan määrittämiseen. Vanhat linnut, jotka ovat suorittaneet saman muuttomatkan useita kertoja, oppivat maamerkit ja tutut levähdyspaikat. Näin esimerkiksi kurjet, jotka ainakin syksyllä muuttavat perheittäin, opettavat poikasilleen maantietoa.
 
=== Esimerkkejä ===
 
Suomessa pesivä ''[[Luhtakerttunen]]'' on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii eteläisessä Afrikassa. Se saapuu Suomeen kesäkuun alussa ja ryhtyy heti pesimäpuuhiin. Pesimäkierto kestää n. 6-7 viikkoa, minkä jälkeen aikuiset linnut alkavat valmistautua syysmuuttoon syömällä itsensä lihaviksi, so. keräämällä suuren rasvavaraston. Luhtakerttunen muuttaa öisin, ja sen muuttostrategiana on lentää mahdollisimman pitkälle yön aikana ja levätä seuraava päivä. Suurten rasvavarastojen ansiosta sen ei tarvitse käyttää seuraavaa päivää ruokailuun, vaan se voi levätä. Kerttusilla ei ole [[sulkasato]]a Suomessa, vaan niiden on suoritettava kaksisuuntainen, yhteensä lähes 20 000 kilometrinen muuttolento, sekä vielä kesä Suomessa samoilla [[höyhen|sulilla]]. Aikuiset luhtakerttuset lähtevät kohti [[Afrikka]]a heinä-elokuun vaihteessa. Yön pituus Suomessa on silloin 5-6 tuntia. Pienten varpuslintujen keskimääräinen lentonopeus on vain n. 40 km/h. Yhden yön aikana kerttunen ehtii lentää n. 200 km. Sateisina, kovatuulisina öinä ne joko eivät lähde muutolle, tai lentävät vain lyhyitä matkoja. Muutaman päivän välein kerttusen on syötävä kunnolla ja silloin se hakeutuu oivalliselle ruokapaikalle, esimerkiksi jokien suistoihin, reheviin merenlahtiin tai lintujärville. Tällaisille paikoille kerääntyy hyvien muuttoöiden jälkeen valtavia määriä kerttusia. Välimeren ja Saharan ylitykseen kerttunen tarvitsee täyden rasvavaraston, sillä se joutuu silloin muuttamaan myös valoisaan aikaan, eikä pysty saamaan ravintoa merestä tai hiekkaerämaasta. Koko muuttomatka Suomesta [[Etelä-Afrikka]]an kestää siis n. 2-3 kuukautta. Talvehtimisalueella kerttunen käy läpi täydellisen sulkasadon, jonka kesto on n. 1½ kuukautta. Etelän syksyn alkaessa maalis-huhtikuussa kerttunen tankkaa itsensä, ja lähtee takaisin kohti synnyinseutuaan. Toistaiseksi vanhin suomalainen luhtakerttunen on ollut lähes 7 vuoden ikäinen. Se on tehnyt 6 edestakaista matkaa Suomen ja eteläisen Afrikan välillä, eli lentänyt muuttolentoa n. 120 000 km, 3 kertaa maapallon ympäri. Tällä strategialla luhtakerttunen saa elää lähes jatkuvassa kesässä.
 
[[Pajusirkku]] on runsas, koko Suomessa pesivä rantojen lintu. Pääosa pajusirkuistamme saapuu huhtikuussa, ja ryhtyy tuota pikaa pesimäpuuhiin. Pajusirkut pesivät melko säännöllisesti 2 kertaa lisääntymiskauden aikana, eli pesimäkierron pituus on n. 3 kuukautta. Aikuisten sulkasato alkaa jo pesimäkierron loppuvaiheessa, ja kestää 7-8 viikkoa. Sulkasato päättyy syyskuun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen sirkut alkavat valmistautua muutolle. Päämuutto tapahtuu syyskuun lopulla. Ne eivät kerää niin suuria rasvavarastoja kuin kerttuset, sillä ne eivät muuta niin kauaksi, vaan pajusirkut talvehtivat [[Italia]]n, [[Sveitsi]]n ja [[Saksa]]n kosteikoilla ja pensaikoissa. Pajusirkutkin muuttavat pääasiassa öisin. Päivällä ne ruokailevat ja lepäävät. Perillä Italiassa ne ovat marras-joulukuussa. Täällä ne viettävät 2-3 kuukautta, usein sangen koleissa olosuhteissa. Niillä ei ole sulkasatoa talvella. Koska pajusirkku syö pääasiassa siemeniä, se ei ole riippuvainen hyönteisten massaesiintymisistä, ja pystyy viettämään elämänsä pääosan viileissä olosuhteissa.
 
==Katso myös==
Rivi 27 ⟶ 7:
 
[[Luokka:Siirtolaisuus]]
[[Luokka:Biologia]]
[[Luokka:Ornitologia]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Muutto”