Ero sivun ”Suomen 1990-luvun alun lama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Syyt: valuuttavarannon ehtyminen, pakkodevalvaatio ja markan kelluttaminen, lähteet |
→Kriisiä seurannut talouspolitiikka: Valtion vakuusrahasto huhtikuussa 1992 |
||
Rivi 28:
Suomen pankkijärjestelmän [[maksuvalmius]] heikkeni [[pankkikriisi]]n seurauksena. Valtiovalta vastasi tähän takaamalla suomalaisten pankkien ottamat velat vuonna [[1991]]. Kun ylikorkeaa markan arvoa ei enää kyetty puolustamaan tukiostoilla ja korkopolitiikalla, jouduttiin markka devalvoimaan 1991 ja päästämään lopullisesti kellumaan 1992. Samalla valuuttalainoja ottaneet yrittäjät joutuivat erittäin vaikeaan tilanteeseen. Toisaalta markan vapauttaminen kellumaan — vaikkakin aivan liian myöhään — oli välttämätöntä, jotta vientivetoinen talouskasvu ja talouden tervehtyminen saatiin käyntiin.
Pankkien pelastamiseksi perustettiin huhtikuussa 1992 [[Valtion vakuusrahasto]], joka jakoi pankeille lainamuotoista [[pankkituki|pankkitukea]].<ref>Kiander & Vartia 1998, 144</ref> Suurimmat saajat olivat [[Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki|SKOP]] ja [[Suomen Säästöpankki]]. Kaikki muutkin pankit saivat pankkitukea. Säästöpankkiryhmä koottiin suurimmaksi osaksi Suomen säästöpankkiin, joka jaettiin osuuspankkiryhmän, KOP:n, [[Postipankki|Postipankin]] ja [[Yhdyspankki|Yhdyspankin]] kesken. KOP:n oli vuonna [[1994]] pakko yhdistyä Yhdyspankin kanssa [[Merita Pankki|Merita-pankiksi]].
Valtion ja kuntien menoja leikattiin voimakkaasti, jotta valtion maksuvalmius olisi voitu taata. Tämä heikensi mm. sosiaalipalveluja. Lamavuosien jälkeen vuonna [[1995]] koottu [[Lipposen I hallitus]] jatkoi tiukasti valtion menoja rajoittanutta talouspolitiikkaa.
| |||